Rekkaiskua on vaikea estää ennalta. Se ei vaadi ennakkovalmistelua eikä teknistä tietämystä. Terrorismintutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta katsoo, että iskun tekijä ottaa huomioon nämä seikat iskun suunnittelussa.
– Ajoneuvoja käytetään paljon terroriteoissa, yleensä autopommeja, hän sanoo.
Berliinin maanantai-illan iskusta herää Malkin mukaan kysymys siitä, missä määrin Nizzan viimekesäinen terrori-isku on vaikuttanut tekijän suunnitelmiin. Heinäkuussa Ranskassa kuorma-auton kuljettaja ajoi väkijoukkoon. 86 ihmistä kuoli.
– Se ei sinänsä vielä todista mitään iskun motiiveista tai tekijän ideologiasta, koska tekotapoja kopioidaan ja niistä otetaan virikkeitä yli ideologisten rajojen, Malkki sanoo.
Edellinen vastaavan luokan isku Saksassa vuonna 1980
Malkki on käynyt läpi terroritekotietokantaa. Edellisen kerran Saksassa tapahtui vastaavan mittaluokan terroriteko vuonna 1980. Silloin äärioikeistolainen tekijä teki pommi-iskun Oktoberfest-juhlille. Iskussa kuoli 12 ja loukkaantui noin 200 ihmistä.
Malkki huomauttaa, että Saksan on onnistunut välttää isot iskusuunnitelmat erityisesti jihaditerrorismiin liittyen.
– Jihadismiasia on ollut turvallisuusviranomaisten seurannassa 2000-luvun alusta asti, hän sanoo.
Lisäksi Saksa on Malkin mukaan ollut jo pitkään mukana terrorismin torjunnassa. Jo 1970-luvulla maassa perustettiin terrorisminvastaisia iskujoukkoja.
"Totta kai turvatarkastuksiin tulee painetta"
Joulumarkkinoiden kaltaisia yleisötapahtumia on kaikkialla ja kaiken aikaa. Jos kaikkia tapahtumia alettaisiin suojata kulkuestein ja turvatarkastusten, tapahtumien luonne muuttuisi, Malkki huomauttaa. Lisäksi turvatoimet ovat isoja investointeja.
– Koska iskut kuitenkin ovat harvinaisia, kuinka paljon sellaisen annetaan vaikuttaa normaaliin elämään? Malkki kysyy.
– Totta kai turvatarkastuksiin tulee iskujen jälkeen painetta. On myös tarkan harkinnan paikka, sillä terrorismin vaikutukset perustuvat näihin ratkaisuihin, joita tehdään.
Malkki arvioi, että tavallisen saksalaisen elämä ei käytännössä muutu kovinkaan paljon. Kyse on pikemmin siitä, kuinka tapahtuneen kokee.
– Varmasti joulumarkkinoilla käyminen tuntuu vähän aikaan erilaiselta.
Voiko Berliinin iskujen tapauksessa jo puhua varmasti terrori-iskuna?
Malkin mukaan se riippuu siitä, millä filosofialla tapahtumia tarkastelee. Iskun tekotapa, silminnäkijähavainnot ja viranomaisten vahvistamat tiedot viittaavat tahalliseen tekoon. Tällä tavalla ajateltuna kauhua ja pelkoa on saatu aikaan, mikä voisi täyttää määritelmän terrori-iskusta.
Jos terroriteon kriteerinä taas pitää teon motiivia, tietoa ei ole vielä tarpeeksi.
LAURA MYLLYMÄKI/LÄNNEN MEDIA