Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin julistamien uusien tuontitullien perustaso on kymmenen prosenttia, ja EU:lle Yhdysvallat asettaa 20 prosentin tuontitullin. Monille mailla erityisesti Aasiassa on asetettu tätäkin hurjemmat, useiden kymmenien prosenttien tullit.
Esimerkiksi Kiinasta tuotaviin tuotteisiin kohdistetaan yli 50 prosentin tullimaksut, kun mukaan lasketaan jo aiemmin määrätyt tullit, kertoo BBC.
Presidentti Trump on perustellut tullejaan historiallisten epäreiluuksien korjaamisena ja syyttänyt kauppakumppaneita Yhdysvaltojen hyväksikäytöstä. Trumpin mukaan tulleilla tuodaan teollista tuotantoa takaisin Yhdysvaltoihin. Trump puhui tullien julkistuspäivästä "vapautuksen päivänä", jona Yhdysvallat julistautuu taloudellisesti itsenäiseksi.
Moni pitää Trumpin tullipäätöstä täyslaidallisena, jolla aloitetaan globaali kauppasota. Esimerkiksi EU on kertonut valmistelevansa mahdollisia vastatoimia Yhdysvaltain tulleille, mutta toisaalta korostanut neuvotteluhalukkuuttaan. Mitä täysi kauppasota tarkoittaisi ja mitä kaikkea siitä seuraisi maailmantaloudelle?
Mitä kauppasodalla tarkoitetaan?
Kauppasota on äärimmilleen viety versio protektionistisesta kauppapolitiikasta, jossa valtio pyrkii tukemaan tiettyjä aloja ulkomaiselta kilpailulta – esimerkiksi rajoittamalla ulkomaisten tuotteiden ja palveluiden pääsyä markkinoille tai määräämällä näille suojatulleja, jotka parantavat kotimaisten yrittäjien kilpailukykyä.
Kauppasodalla viitataan tilanteeseen, jossa valtio ei pelkästään pyri suojelemaan omia alojaan, vaan pyrkii aktiivisesti vahingoittamaan kauppakumppaneita. Kauppasodassa toistensa kanssa kauppaa käyvät osapuolet alkavat usein ottaa vastavuoroisesti käyttöön yhä korkeampia ja laaja-alaisempia tullimaksuja koston kierteenä.
Protektionismi ja korkeat tullit ovat vanhakantaista talouspoliittista ajattelua, joka joutui huonoon huutoon 1900-luvulla talousliberalismin ja globalisaation myötä. Useimmat taloustieteen nykyteoriat tukevat kaupan avaamista ja maiden erikoistumista tiettyjen hyödykkeiden tai palveluiden tuotantoon.
Useimpien ekonomistien mukaan korkeat ja laaja-alaiset tullit ovat taloudelle haitallisia ja kärjistyvät kauppasodat ovat tuhoisia kaikille osapuolille talouksille.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (Bofit) tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen muistuttaa, että edellisen kerran Yhdysvaltojen tullitaso on ollut näin korkealla tasolla 1930-luvulla.
– Silloin tullien merkittävä nostaminen oli yksi tekijä, joka pahensi suurta 1930-luvun lamaa, Korhonen sanoo.
Seuraako globaali talouskriisi?
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu elättelee toivoa, että varsinainen kauppasota pystyttäisiin yhä välttämään.
– Toivon kovasti, että se ei seuraa ja lähdettäisiin vielä jossain määrin rakentavassa hengessä neuvottelemaan, mutta kyllä tietysti kannanotot ovat olleet aika kovia kauppakumppaneilta.
Koivun mukaan uhkana on kaikille tuhoisa tullikierre. Jos Yhdysvaltain tullit perustuvat laskelmiin siitä, millaiseksi hallinto kokee nykyisen tullitason tai markkinoille pääsyn Euroopassa tai Kiinassa, niin heidän on periaatteessa lisättävä tulleja entisestään, jos EU ja muut kauppakumppanit vastavuoroisesti lisäävät tullejaan ja kaupan esteitä.
– Ei tässä helpolta näytä ulospääsy tällaisesta vastatullien ja huonojen suhteiden kierteestä.
– Se, onko (Trump) aidosti sen takana vai peruutetaanko tästä vielä, on tosi vaikea kysymys. Yritän sitä ihmetellä aamusta iltaan joka päivä, mutta en ole tästä viisaammaksi tullut.
Voiko Trumpin toimista seurata pahimmillaan globaali talouskriisi ja lama?
– Kyllä voi tulla. Se on ehdottomasti se pahin skenaario, joka tässä on täysin mahdollinen. Se ei ole meidän perusskenaario, mutta ei sitä voi pois sulkea, Koivu sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori sanoo, että tässä tilanteessa kaikki kärsivät.
– Hyvinvointiin, kansainväliseen työnjakoon ja globaaleihin arvoketjuihin liittyvät vahvuudet ollaan katkomassa näillä tulleilla, Vuori kiteyttää.
Tavalliselle kansalaiselle kauppasota tarkoittaa ensivaiheessa sitä, että EU:n vastatullien vuoksi tiettyjen yhdysvaltalaisten tuotteiden hinnat tulevat nousemaan, kuten esimerkiksi Harley-Davidson-moottoripyörien.
– Toiseksi tämä tulee nostamaan mahdollisesti inflaatiota Yhdysvalloissa ja myös muualla maailmassa Suomi ja Eurooppa mukaan lukien, Vuori sanoo.
Hän lisää, että kolmannessa vaiheessa vaikutukset voivat vaikuttaa työhön ja työpaikkoihin – myös Suomessa. Vuori nostaa esiin, että yritykset voivat joutua sopeuttamaan liiketoimintaansa. Nähtäväksi jää, siirtyykö työtä maasta toiseen.
– Se ei ole automaatio, että jotain työtä siirtyy Suomesta Yhdysvaltoihin. Voi olla, että Suomesta siirtyy työtä vaikkapa Britanniaan, joka sai 10 prosentin tullit. Tai esimerkiksi Australiaan tai Singaporeen, joilla on alemmat tullit, Vuori lisää.
Palaako Yhdysvaltain teollisuus?
Pidemmän aikavälin arviota Yhdysvaltain talouden tulevaisuudesta on OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskasen mukaan vaikea tehdä, koska tullipolitiikkaan ja Trumpin hallinnon toimintaan liittyy niin monia epävarmuustekijöitä.
Trumpin haaveilema teollisen tuotannon paluu Yhdysvaltoihin tuskin kuitenkaan toteutuu, hän arvioi.
– Jos pitkällä aikavälillä katsotaan teollisuuden trendejä, niin en näe, että tämä olisi sellainen vaikuttava tekijä.
Yhdysvalloissa merkittävin taloudellinen kasvu on Heiskasen mukaan tullut uudesta teknologiasta, innovaatiosta ja palvelusektorilta.
– Pitkällä aikavälillä näin voi tapahtua, jos yritykset ja kuluttajat uskovat, että tämä on pysyvä asiaintila, sanoo Nordean Koivu.
– Jos nyt Yhdysvaltain yhteiskunta osoittaa tahtotilan olevan se, että rajat kaupalta suljetaan ja ihmiset haluaa tällaista politiikkaa, niin silloin se kuva tietenkin muuttuu, hän jatkaa.
Bofitin Korhonen sanoo, että Yhdysvalloissa terästeollisuuden yritykset saattavat olla tyytyväisiä tulleihin. Mutta hän huomauttaa, että Trumpin ensimmäisellä kaudella nähtiin jo muutoksia työntekijämäärissä.
– Kun terästeollisuudessa palkataan lisää henkilökuntaa, työntekijämäärän lisäys on paljon pienempi kuin sen vähennys, joka tapahtuu niillä sektoreilla, jotka käyttävät terästä omassa tuotannossaan.
Tällaisia aloja ovat esimerkiksi auto- ja kodinkoneteollisuus.
– Koska taloudet ja tuotantoketjut ovat monimutkaisia, negatiiviset vaikutukset leviävät aika laajalle.
Onko tulleilla valoisaa puolta?
Onko tulleista mitään hyötyä tai valoisaa puolta maailmantaloudelle?
– Ei äkkiseltään oikeastaan tule mieleen. Jos tulleja asetetaan jotakin kehittyvää toimialaa suojaamaan, voi tietyn maan näkökulmasta olla hyödyllisiä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä. Eli jos ajatellaan jotain kehittyvää taloutta. Mutta kun puhutaan tällaista yleisluonteisista ja laaja-alaisista tullimuutoksista, niin on vaikea nähdä tässä mitään myönteistä, Heiskanen sanoo.
– Suoraan sanoen en näe. Ymmärrän, jos tässä taustalla on suurvaltojen kilpailua, jossa länsimaiden täytyy vahvistaa omaa teollista pohjaansa, mutta tällaiset hyvin nopeat liikkeet toiseen suuntaan aiheuttavat enemmän häiriöitä kuin onnistuvat korjaamaan näitä valuvikoja. Vaikea tästä on positiivisia puolia kaivaa, Koivu sanoo.