Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Mistä nuo­ril­le apua, kun sitä tar­vit­see?

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen säästötoimenpiteet kohdennetaan vääriin paikkoihin. Onko inhimillistä suunnata säästötoimet matalankynnyksen palveluihin, kun tällaisilla toimilla seuraamukset ovat kauaskantoisia ja lopulta tulevat yhteiskunnallemme säästöjä kalliimmiksi? Tätä ei nähdä nyt, mutta näitä tullaan voivottelemaan myöhemmin, samalla kun niistä maksetaan kovaa hintaa.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointialue- ja palvelustrategia vuosille 2023–2025 sisältää kohdan “tunnistamme erityishuomiota tarvitsevat asiakkaat ajoissa, ja he saavat palvelut oikea-aikaisesti”. Silti esimerkiksi nuorten matalankynnyksen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden tilanne on lähestulkoon surkea. Siellä työskentelevien ammattilaisten työkenttä laajentuu ja työmäärä lisääntyy jatkuvasti, joka on omiaan haittamaan palveluiden oikea-aikaisuutta merkittävästi. Lisäksi moni työntekijä elää epävarmuudessa, jatkuvatko omat työt.

Turun kaupunki sai vuonna 2019 Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Jakkara-palkinnon siitä, että psykiatriset sairaanhoitajat, eli psyykkarit, jalkautettiin peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Perusteluna oli, että toimintamallissa opiskelijoilla on paremmat mahdollisuudet saada nopeasti ja helposti apua psyykkisiin oireisiin.

Turussa psyykkarit olivat auttaneet 360 nuorta, joista vain hyvin pieni osa oli tämän jälkeen tarvinnut erikoissairaanhoitoa. Miksi näin ei toimita meillä? Eivätkö nuoret ole hyvinvointialueen näkökulmasta strategiassa mainittua erityishuomiota tarvitsevia?

Matalan kynnyksen palveluiden työpaikkojen vakinaistaminen lisäisi nuorten hyvinvointia ja palveluiden saamisen oikea-aikaisuutta. Juuri tällaisten palveluiden vähentyminen tai lopettaminen tulee kuormittamaan jo ennestään kuormittuneita erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluita, ei välttämättä heti, mutta hyvinkin nopeasti. Missä muualla kyseiseen ikäryhmään kuuluvia tavoittaa helposti, kuin heidän omissa elinympäristöissään?

On ymmärrettävää, että hyvinvointialueen tulee tehdä säästöjä, mutta ovatko nämä todella oikeita paikkoja säästää?

Minja Pääkkönen

Salla Laukkonen

Janni Kivenmäki

sosionomiopiskelijat

Seinäjoki