Vuosikymmeniä valmisteltu sote-uudistus saatiin niin sanotusti maaliin 2023 eli palvelujen järjestämisvastuut määriteltiin uudelleen ja 21 hyvinvointialuetta aloitti toimintansa. Palvelujen yhdenvertaisuus ja toimivuus olivat uudistuksen tavoitteita.
Heinäkuussa 2025 tavoitteita ei ole saavutettu, säästöt vaikuttavat olevan tässä vaiheessa tärkeimmällä sijalla. Alueen asukkaat tuskailevat, kun eivät saa yhteyttä hyvinvointialueelle; puhelut ohjautuvat jonottamaan, eikä luvattua takaisinsoittoa välttämättä tule saman päivän aikana.
Hoitoon pääsyäkin pitää jonottaa, ja hoitohenkilökunta on ylikuormittunutta.
Pohjanmaan hyvinvointialueella uskotaan digitalisaation ja tekoälyn olevan onnistumisen avaimia. Hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen kertoo Ilkka-Pohjalaisessa 24.6.2025, että esimerkiksi tekoälyä voidaan tulevaisuudessa käyttää tukena hoidontarpeen arvioimisessa. Digitaalisia vastaanottoja testataan parhaillaan.
Digitaitoraportissa vuodelta 2023 kerrotaan, että ”digitaitoisten määrä alkaa kuitenkin vähentyä jo 45-vuotiaiden ikäryhmässä”. Raportti jatkuu näin: ”65–74-vuotiaista vain puolella on vähintään digitaaliset perustaidot, ja heistäkin valtaosalla on ainoastaan perustaidot. 75–89-vuotiaisiin mentäessä enää 22 prosentilla on vähintään digitaaliset perustaidot, joista lähes kaikilla on vain perustaidot.
Vanhimman ikäryhmän tulokset johtuvat osittain siitä, että heistä noin kolmannes ei käytä internetiä.
Digitaalisuudesta on varmasti hyötyä asioiden kehittämisessä, mutta digitaidottomia ei saisi unohtaa. Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka jostain syystä eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluja.
Kenneth Myntti kirjoittaa Vasabladetissa 27.6.2025, että Norjassa ja Tanskassa kansalaiset ovat tyytyväisiä terveydenhuoltoon. Myntti pohtii, olisivatko yksityiset perhelääkärit (husläkare) ratkaisu suomalaisten ongelmiin. Terveydenhuoltoon panostetaan Suomessa jatkuvasti enemmän rahaa, mikä ei kuitenkaan näy tyytyväisyyttä tuottavina palveluina.
Olisiko suomalaisten sote-palvelujen ongelmien ydin kuitenkin työnjaossa ja suunnitelmallisuuden puutteessa?
Tällä hetkellä yhteydenotot kuormittavat hoitohenkilökuntaa valtavasti, samoin erilaiset kirjaamiset. Kaikki asiakkaat eivät tarvitse hoidollista neuvontaa, mutta joutuvat silti soittamaan hoitohenkilökunnalle, koska muita yhteystietoja ei ole saatavissa.
Puheentunnistuksella tuotettu teksti täytyy tarkistaa, mikä vie aikaa hoitotyöstä. Laskutus vaatii tarkistuksia, jotta kaikki huomioidaan yhdenmukaisesti ja tilastot ovat vertailukelpoisia. Tilastot luovat perustan muun muassa valtion avustuksille eli tietojen tulisi olla oikein.
Jokaiseen tehtävään ei tarvita hoitajan tai lääkärin koulutusta. Hyvinvointialueilla onkin sihteereitä, jotka tekevät tarkkuutta vaativaa ei-hoidollista työtä. Sihteerien koulutukseen pitäisi panostaa enemmän, jolloin työnjako onnistuisi paremmin.
Tällä hetkellä Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa sote-sihteerillä ei ole valtakunnallisesti yhteneväistä koulutusta (vrt. sairaanhoitajan koulutus). Aikaisemmin mainituissa Norjassa ja Tanskassa sihteereiltä vaaditaan tietynlainen koulutus, ja heillä on laillistettu nimike.
Olisikohan tässä yksi syy, miksi norjalaiset ja tanskalaiset ovat tyytyväisiä hoitoonsa? Kun sihteeri hoitaa ei-hoidolliset asiat, hoitajat ja lääkärit voivat keskittyä potilaan fyysiseen hoitamiseen.
Terveydenhuollon Sihteerit ry on tehnyt kannanoton sote-sihteerin koulutusta koskien, valtakunnan päättäjiltä odotetaan vastausta.
Paremmat palvelut olisi toteutettavissa järkevällä työnjaolla, ehkä jopa nykyistä edullisemmin.
Tarja Mäkitalo
puheenjohtaja
Terveydenhuollon Sihteerit ry
Vaasa