Suomi lähetti tietopyynnöt Iso-Britannialle, Ranskalle, Ruotsille ja Yhdysvalloille huhtikuussa selvittääkseen, millaisia kandidaatteja mailla olisi tarjota ilmavoimiemme seuraavaksi hävittäjäksi.
Hornetit tulevat 30-vuotisen käyttöikänsä päähän ensi vuosikymmenellä, ja uusien hävittäjien hankinta vie noin kymmenen vuotta. Hankinta tullee olemaan kallein Suomen valtion koskaan tekemä investointi.
Tavoitteena on hankkia monitoimihävittäjä, joka on Itämeren ympäristössä kilpailukykyinen 2050-luvun loppuun saakka. Hävittäjäkandidaattien kyvykkyys tullaan arvioimaan Suomen talviolosuhteissa, niiden suorituskyvyt pisteytetään ja kokonaissuorituskykyä verrataan hävittäjien kustannuksiin koko järjestelmän elinkaaren aikana.
Ilmavoimat tulee esittämään kustannustehokkaimman hävittäjän hankkimista vuonna 2019 aloittavalle hallitukselle. Samalla arvioidaan kuinka monta hävittäjää tarvitaan korvaamaan nykyiset 62 F/A-18 -konetta.
Hävittäjähankinta on strateginen ja turvallisuuspoliittinen päätös. Kenen kanssa halutaan toimia, mihin maahan luotetaan ja mitä lisäarvoa Suomi saa toimittajamaasta puolustukselleen.
Kaikkea mahdollisessa kriisissä tarvittavaa materiaalia ei ole varaa ostaa kerralla eikä se teknologian jatkuvasti kehittyessä ole järkevääkään. Materiaalitoimituksiin on pystyttävä luottamaan myös vaikeina aikoina.
Moderneja hävittäjiä valmistetaan myös muissa maissa kuin niissä neljässä, joihin tietopyynnöt nyt lähetettiin. Tällaisia ovat esimerkiksi Japani, Kiina ja Venäjä. Voi siis hyvällä syyllä todeta, että osapäätös hävittäjähankinnassa on jo tehty rajaamalla kyseiset maat kilpailun ulkopuolelle.
Hävittäjähankinnan vaatima työmäärä yksistään edellyttää tätä rajausta, sillä tietopyyntöjen valmistelu, vastauksiin tutustuminen ensi syksystä alkaen ja vuonna 2018 lähetettävien tarjouspyyntöjen valmistelu vaativat huomattavan työmäärän puolustusvoimilta. Puhumattakaan tarjouspyyntöihin saatujen vastausten analysoinnista ja hävittäjäkandidaattien evaluoinnista.
Ilmavoimat on ollut tyytyväinen Hornet-hankintaan. Kone on osoittautunut luotettavaksi ja Suomen olosuhteisiin sopivaksi. Kaksi sille tehtyä modernisointia ovat pitäneet suorituskyvyn korkealla tasolla eurooppalaisessa ympäristössä ja suhteessa lähialueen hävittäjäkalustoon Hornet tulee säilyttämään riittävän suorituskyvyn kymmenisen vuotta eteenpäin.
Suomen Hornet on tänä päivänä suorituskyvyltään huomattavasti parempi kone kuin se, millä aloitin lentämisen 15 vuotta sitten.
Tietopyynnön mielenkiintoinen kohta on, että siinä pyydetään tietoa useamman kokoisista vaihtoehtoisista paketeista. Uusi hävittäjäsuorituskyky voitaisiin siis rakentaa myös kahdella eri tyypillä.
Monitoimihävittäjästä ja sitä kevyemmästä (edullisemmasta) hävittäjästä koostuva vaihtoehto olisi mielenkiintoinen, varsinkin jos jälkimmäinen voisi samalla toimia suihkuharjoituskoneena korvaten 2030-luvulla vanhenevan Hawkin.
Miehittämättömät ilma-alukset monitoimihävittäjien apuna eivät sen sijaan näytä nykyisellä kehitystahdilla ehtivän niin houkutteleviksi, että tällainen vaihtoehto olisi realistinen.
JUKKA AHLBERG