Miten vanhempi voi tukea lastaan, kun koulu alkaa? Mitä hankaluuksia siihen liittyy?
– On itsestään selvää, että uudet tilanteet jännittävät lapsia. Täytyy ymmärtää, että lapsi voi olla koulupäivän jälkeen myös väsynyt ja tuskainen, sillä uusiin rutiineihin tottuminen vie aikaa.
– Vanhemman kuuluisi tukea ja kannustaa kouluun menemistä ja keskustella lapsen kanssa koulupäivän tapahtumista. Erilaisia helppoja tehtäviäkin voi lasten kanssa tehdä, ja harjoitella lukemista vaikkapa yhdessä. Kannattaa myös kehua niitä lapsen taitoja.
– Lapsi tarvitsee paljon vanhemman huomiota ja aikaa, kun koulu alkaa. Koulussa lapsi on osa isompaa ryhmää, eikä opettaja vielä tunne häntä kuunolla.
Voiko vanhempi jotenkin rohkaista lasta saamaan kavereita koulussa?
– Vanhemman on hyvä tukea sitä, että lapsi pääsee kaverin luo, ja että lapsi voi tuoda kavereita myös kotiin. Lasta on hyvä viedä myös harrastuksiin, joista hän on kiinnostunut. Sielläkin voi saada uusia kavereita.
Mikä on sopiva määrä harrastuksia koulun ohelle?
– Jos kyseessä on pieni lapsi, niin se harrastus ei ole niin välttämätön. Varsinkin ekalla luokalla riittää niin paljon tekemistä läksyjen kanssa.
– Lapsen vahvuuksien ja kiinnostuksen mukaan kannattaa kokeilla eri harrastuksia. Yhdestäkin on hyvä lähteä liikkeelle, ettei harrastamisesta tule suorittamista. Lepopäiviä on hyvä olla myös harrastuksista.
Kuinka paljon vanhemman tulee auttaa lasta läksyissä?
– Lapselle on tärkeää, että vanhempi on kiinnostunut hänen läksyistään ja tekemisistään. Samalla vanhempi saa tietoa siitä, että miten lapsi suoriutuu tehtävistä.
– Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän häntä tulee tukea läksyissä. On kuitenkin myös tärkeää, että lapsi oppii tekemään läksyjä myös itsenäisesti. Ekaluokkalaisen kanssa suosittelisin sitä, että läksyjä tehdään yhdessä.
Mitä tehdä tilanteessa, jossa lapsi ei suostu itse lukemaan tai ottamaan asioista selvää, vaan vanhempi toimii "vastausautomaattina"?
– Siinä tapauksessa vanhempi on ehkä ottanut liikaa vastuuta läksyistä. Ymmärrän, että lapsi väsyy ja alkaa pyytää vastauksia, mutta on tärkeää mennä sivuun, että lapsi saa työrauhan ja voi itse miettiä.
– Opettajan on hyvä saada tietää, jos läksyjen kanssa on hankaluuksia. Sitten voidaan miettiä, että onko läksyjä esimerkiksi liikaa tai ovatko ne liian vaikeita. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tosi tärkeää tässäkin asiassa.
Minkä ikäisen lapsi voi olla yksin kotona koulun jälkeen?
– Opetuspuoli voi järjestää iltapäivätoimintaa 1- ja 2-luokkalaisille. Lapset ovat kuitenkin yksilöllisiä, ja jotkut ovat kypsempiä ja viihtyvät kotona yksin heti 1. luokasta lähtien.
Mitä tehdä, jos lapsi vitkuttelee kouluun lähtöä tai myöhästelee?
– Voi olla, että taustalla on vaikeitakin asioita, ja kouluun meneminen esimerkiksi ahdistaa lasta. Ekaluokkalainen lähtee yleensä innostuneesti kouluun. Kokeneella koululaisella voi olla esim. kurjia kokemuksia. Tällöin on tärkeää selvittää, että onko jotain tapahtunut. Vaikeuteen voi liittyä esimerkiksi kiusaamista.
Mitä tehdä, jos lapsi ei ole kiinnostunut lähtemään kouluun ollenkaan?
– Voi olla, että taustalla on vaikeitakin asioita, ja kouluun meneminen esimerkiksi ahdistaa lasta. Tällöin on tärkeää selvittää, että onko jotain tapahtunut. Siihen voi liittyä esimerkiksi kiusaamista.
Mitä tehdä, jos huomaa että omalla lapsella on stressiä? Kuinka yleistä se on tänä päivänä, ja mikä sen aiheuttaa?
– Stressi on lisääntynyt lasten elämässä, ja se näkyy yhä nuoremmilla. Se ei välttämättä liity aina siihen, että koulun tehtävät olisivat vaikeita. Toki koulussa voi olla kova tahti ja meteliä, mutta stressiä ja tunnekuormaa voi tulla esimerkiksi perheasioista. Myös isot muutokset ovat stressaavia lasten elämässä.
– Osa näistä asioista voi näkyä koulunkäynnissä. Jos huoli herää lapsen hyvinvoinnista, niin kodin ja koulun yhteistyö on hyvin tärkeää. Tällöin myös oppilashuolto voi olla oppilaan, kodin ja opettajan tukena.
Mikä on mielestäsi tärkein neuvo ekaluokkalaisen vanhemmalle?
– Anna aikaa ja salli lapsen olla vähän kiukkuinen. Ekaluokka merkitsee isoa murrosta, jolloin lapselta toisaalta vaaditaan, että hän on iso koululainen, mutta toisaalta he ovat pieniä vielä. Ekaluokkalaiset tarvitsevat ekstrahuomiota vanhemmiltaan.
Lotta Mikkilä