Työmarkkinoiden käänne siirtyy edelleen kauemmas tulevaisuuteen, ennustaa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Käänteen ennustetaan siirtyvän taantuman pitkittymisen ja talousennusteiden heikentymisen vuoksi noin puolella vuodella viime syksynä ennustetusta.
Ministeriön uuden ennusteen mukaan työllisyys alkaa kasvaa tämän vuoden loppupuolella. Työttömien työnhakijoiden määrä taas kääntyisi laskuun ensi vuoden ensimmäisellä puolikkaalla.
Ministeriö ennustaa työllisyysasteen laskevan tänä vuonna 71,6 prosenttiin. Ensi vuonna työllisyysaste nousisi vain hieman 71,8 prosenttiin ja sitä seuraavana vuonna 72,2 prosenttiin.
Orpon hallituksen tavoitteena on ollut saada 100 000 uutta työllistä. Miten tavoitteen käy?
– Onhan siihen matkaa, sanoi TEMin erityisasiantuntija Erno Mähönen ministeriön ennustetta käsittelevässä tilaisuudessa.
Erityisasiantuntija Liisa Larjan mukaan työllisyyskasvu jää sadastatuhannesta.
– Eniten siihen vaikuttaa suhdannekehitys, eli miten talous lähtee globaalisti kasvuun. Hallitus on tehnyt hyviä rakenteellisia toimia, ja ne näkyvät todennäköisesti paremmassa suhdannetilanteessa, Larja sanoi.
Ennusteen mukaan työllisyys vähenisi tänä vuonna 6 000 ihmisellä verrattuna viime vuoteen. Ensi vuonna työllisyys kasvaisi keskimäärin 21 000 ihmisellä ja vuonna 2027 keskimäärin 27 000 ihmisellä.
Maahanmuuttoa tarvitaan
Luottamusta teknologiateollisuudessa heikentää erityisesti globaalin kauppasodan uhka, kertoi Teknologiateollisuus ry:n ekonomisti Hanne Mikkonen tilaisuudessa. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on asettanut keväällä tuontitulleja ympäri maailmaa.
– Epävarmuus on myrkkyä suomalaiselle teknologiateollisuudelle, koska ala tuottaa todella paljon investointihyödykkeitä. Globaali epävarmuus on omiaan lykkäämään investointipäätöksiä, Mikkonen sanoi.
Mikkosen mukaan ilmassa on pieniä merkkejä kauppapoliittisen myrskyn laantumisesta, ja siksi on mahdollista, että alkanut positiivinen kehitys jatkuisi. Mikkonen sanoo, että teknologiateollisuudessa "suuren kuopan pohja" saavutettiin todennäköisesti helmikuun tietämillä, ja sen jälkeen suunta olisi ollut kohti parempaa.
Suomi ei selviä Mikkosen mukaan ilman maahanmuuttoa, sillä ikäluokat pienenevät ja väestö ikääntyy.
– Samaan aikaan meidän täytyy keskittyä suomalaisten oman osaamistason nostamiseen, ja se edellyttää meiltä panostuksia korkeakoulutukseen ja ammattikoulutukseen.
Kunnilla paljon valtaa
TEMin ennusteen mukaan epävarmassa tilanteessa monet yritykset odottavat näkymien selkeytymistä ja viivästyttävät rekrytointejaan. Tilanne aiheuttaa myös kuluttajille epävarmuutta. Suomessa työllisyyttä heikentävät ja kuluttajien epävarmuutta lisäävät myös leikkaukset julkisiin palveluihin. Ministeriön mukaan julkisen sektorin säästöpaineet näkyvät suoraan työllisyyskehityksessä.
TEMin Mähösen mukaan kunnilla on jatkossa paljon valtaa ongelmien ratkomisessa, sillä julkiset työvoimapalvelut siirrettiin kunnille vuoden alussa.
– Varmastikin meidän täytyy katsoa entistä enemmän kunnissa tehtyjä päätöksiä ja mitä niistä voi oppia.
Pitkäaikaistyöttömyys lähellä 1990-luvun lamaa
Pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan jatkavan kasvuaan. Ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa tänä vuonna keskimäärin 125 000:een, ensi vuonna 140 000:een ja sitä seuraavana vuonna 142 000:een.
– Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa tällä hetkellä muuta työttömyyttä nopeammin. Mutta hyvä uutinen on se, että kokoaikaisesti lomautettujen määrä on laskussa, samoin myös nuorten työttömien työnhakijoiden määrän ennustetaan laskevan muita nopeammin, Mähönen kertoi.
Ennusteessa puhutaan jo historiallisista määristä. Mähönen sanoo, että pitkäaikaistyöttömiä olisi tämän vuoden lopussa jo 136 000. Pitkäaikaistyöttömiksi lasketaan vuoden työttöminä olleet.
Jos ennuste toteutuu, olisi ero enää muutaman tuhannen ihmisen luokkaa 1990-luvun laman jälkeiseen ennätykseen, kun pitkäaikaistyöttömyys oli korkeimmillaan vuositasolla noin 143 000.
Ennusteessa taso saavutettaisiin ensi vuonna. Ministeriö tosin huomauttaa, että työikäistä väestöä ja työvoimaa on enemmän kuin 1990-luvulla.