Mi­nis­te­ri­kol­mik­ko juhli tuo­ret­ta Na­to-jä­sen­tä sotkun munk­kien mer­keis­sä – "Sel­lai­set munk­ki­kah­vit tar­jo­sin Ruotsin puo­lus­tus­mi­nis­te­ril­le ja Norjan puo­lus­tus­mi­nis­te­ril­le"

Norjan puolustusministeri Björn Arild Gram, ruotsalaiskollega Pål Jonson ja Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen Enontekiöllä lauantaina. LEHTIKUVA / JOUNI PORSANGER
Norjan puolustusministeri Björn Arild Gram, ruotsalaiskollega Pål Jonson ja Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen Enontekiöllä lauantaina. LEHTIKUVA / JOUNI PORSANGER

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.), Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson ja Norjan puolustusministeri Björn Arild Gram vierailivat lauantaina Norjan johtamassa suuressa Nordic Response 24 -sotaharjoituksessa. Harjoituksesta muodostui sen käynnissä ollessa puhdas Nato-maiden harjoitus, kun Ruotsin Nato-jäsenyys sai viimein sinetin. Harjoitus on käynnissä Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa.

Jonson korosti, että kyseessä on historiallinen päivä.

– On ollut hienoa pystyä sanomaan, että olemme Naton jäsen. Voin kertoa, että olemme odottaneet tätä kauan, sanoi Jonson puolustusministerien yhteisessä tiedotustilaisuudessa Enontekiöllä Kivilompolossa.

Ruotsista tuli sotilasliitto Naton jäsen vasta torstaina, vaikka se haki jäsenyyttä yhtäjalkaa Suomen kanssa jo vuonna 2022.

Antti Häkkänen kertoo, että Ruotsin Nato-jäsenyyttä juhlittiin sotilaskodin tarjoilujen merkeissä.

– Sellaiset munkkikahvit tarjosin Ruotsin puolustusministerille ja Norjan puolustusministerille tuossa heti alussa, Häkkänen kertoo STT:lle puhelimitse.

Sotilaskodin eli sotkun perinteisiä munkkeja nautittiin sotaharjoitukseen osallistuvien suomalaisten reserviläisten seurassa.

– Kyllä siinä oli tunnelma katossa kieltämättä.

Häkkänen kertoo, että Ruotsin ja Norjan kollegat yllättyivät siitä, että munkkikahvitarjoilu oli vapaaehtoisorganisaation järjestämä.

"Nato harjoittelee kovia tilanteita varten"

Suomi on aiemmin osallistunut Cold Response -talviharjoituksiin, joita johti niin ikään Norja. Nyt harjoitukseen osallistumisessa oli uudenlainen asetelma, sillä Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa Naton jäsenenä liittokunnan alueiden yhteisen puolustuksen harjoitteluun.

Häkkäsen mukaan harjoituksella osoitetaan sitä, että Nato-maat yhdessä ovat sitoutuneet jokaisen alueen puolustamiseen.

Häkkäsen mukaan Nordic Responsessa harjoiteltiin konkreettisesti Naton puolustussuunnitelmien toimeenpanoa, kuten vahvistusjoukkojen tuloa.

Vielä lauantaina käynnissä olleen päätaisteluharjoituksen lähtökohtana oli tilanne, jossa Naton perustamissopimuksen viides artikla on aktivoitu, koska liittokunnan pohjoiselle alueelle on hyökätty.

Häkkäsen mukaan harjoitukset eivät kuitenkaan kerro kaikkea siitä, mitä tositilanteessa tapahtuisi.

– Niihin (harjoituksiin) osallistuu vain osa maista ja kalustosta, mutta se on ihan selvä asia, että Nato harjoittelee nimenomaan kovia tilanteita varten.

Pohjoismaisessa yhteistyössä mennään pitkälle

Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusministerit pääsivät sopimaan myös pohjoismaisen yhteistyön jatkoaskelista.

Häkkänen kertoo, että he puhuivat muun muassa Naton johtorakennekysymyksistä.

Suomi on aiemmin kertonut Natolle halukkuudestaan saada maavoimien alaesikunta eli alajohtoporras Suomeen. Norja taas on pitänyt esillä ilmajohtoporrasta ja Ruotsi merivoimien johtamista.

Puolustusministerit puhuivat myös Pohjoismaiden välisestä puolustusyhteistyöstä.

– Tässä Pohjoismaiden omassa puolustusyhteistyössä, niin siinä mennään nyt todella pitkälle tulevina vuosina, sanoo Häkkänen.

Keskustelussa olivat myös tietyt puolustussuunnitelmien yksityiskohdat, Pohjois-Euroopan logistiikkareitit ja huoltovarmuuskäytävät.

Sotaharjoituksissa pyritään saamaan käsitystä siitä, miten logistiikkaa pitäisi parantaa. Kyse on esimerkiksi siitä, miten Nato-liittolaisia saataisiin paikalle nopeammin.

– Näistä nyt tehdään tällä hetkellä suunnittelua ja katsotaan, mitkä ne kohteet sitten tulevat olemaan.

Erityisesti katsotaan rata- ja tieliikennekysymyksiä.

Ilmoita asiavirheestä