EU:n jäsenmaiden poliittinen kannanotto valtiontukipolitiikasta tuli lopulta ulos Suomen kannalta hyvässä muodossa, katsoo työministeri Arto Satonen (kok.). Satonen kommentoi asiaa perjantaina sen jälkeen, kun jäsenmaiden ministereistä koostuva EU:n kilpailukykyneuvosto oli kokoustanut Brysselissä.
Ministerit hyväksyivät teollisuuspolitiikkaa ja sisämarkkinoita koskevat päätelmätekstit, joita hiottiin viime metreille saakka. Päätelmät ovat käytännössä tiettyyn aiheeseen liittyviä poliittisia kannanottoja, joilla ei ole sellaisenaan oikeusvaikutuksia.
Suomelle tärkeitä olivat muun muassa juuri valtiontukia koskevat muotoilut, joita Satonen kuvasi kokouksen jälkeen hyväksi.
– Muun muassa siihen malliin, että joustaminen voi olla perusteltua vain poikkeustapauksissa, hän sanoi.
EU:n sisällä on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka aktiivista teollisuuspolitiikkaa valtiontuilla pitäisi tehdä. Satosen kommenteissa saattoikin kuulla myös realismia siitä, että käytännössä peli valtiontukipolitiikassa tuskin on vielä perjantaina hyväksyttyjen tekstikirjausten perusteella pelattu.
– Minusta nämä menivät nyt oikeaan suuntaan. Mutta tokihan tämä on asia, joka tässä varmaan elää, että mitä tässä tehdään, Satonen sanoi.
Ranska ja Saksa hölläsivät nyörejä
Erityisesti Ranska ja Saksa ovat kiihdyttäneet tukirallia merkittävästi koronaviruspandemiasta alkaen. Ranskalla on myös perinteisesti ollut kaipuuta vahvaan teollisuuspolitiikkaan, jossa tuetaan yrityksiä.
Suomen kaltaiset pienet ja vientivetoiset valtiot joutuvat puolestaan pelkäämään sitä, että suuret maat alkavat jossain vaiheessa hyvin löysällä tukipolitiikalla imeä investointeja EU:n sisältäkin.
Satosen mukaan nykyinen vaihe päätelmätekstien hyväksymisestä meni hyvin. Hän kuitenkin katsoo, että paljon voi yhä tapahtua ennen kuin seuraavan komissio aloittaa.
– Ja mitä kaikkea tässä vielä kokonaisuutena tapahtuu, niin se on ihan oma tarinansa.