Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) mukaan näyttää siltä, että sähköpotkulautojen käytölle kaavailtu 15 vuoden ikäraja saataisiin voimaan jo ennen juhannusta. Ranne kommentoi asiaa Ylen Ykkösaamun haastattelussa lauantaina.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta esitti perjantaina valmistuneessa mietinnössään, että 15 vuoden ikäraja kirjattaisiin lakiin. Hallituksen esityksessä ikärajaa ei ollut.
Valiokunnan mietinnön mukaan ikäraja koskisi sähköpotkulautoja ja muita kevyitä sähköajoneuvoja, mutta ei kuitenkaan sähköpyöriä. Lakiesitys etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon.
Nykyisin sähköpotkulautoja vuokraavilla yrityksillä on käyttäjille usein 18 vuoden ikäraja, mutta sitä on ollut käytännössä vaikea valvoa.
Sähköpotkulautojen käytölle on tulossa lakimuutoksen myötä myös muuta sääntelyä. Lakiesitykseen on kirjattu esimerkiksi 0,5 promillen raja sähköpotkulaudoilla liikkumiselle.
Ranne sanoi Ylellä pitävänsä 15 vuoden ikärajaa oikein hyvänä. Hän uskoo, että uusilla säännöillä yhdessä valistuksen ja yhteistyön kanssa on merkittäviä vaikutuksia lasten ja nuorten liikenneturvallisuuteen.
Ranteen mukaan sähköpotkulautaonnettomuuksiin joutui viime vuonna lähes 600 alle 16-vuotiasta. Hoitoon joutuneiden keski-ikä oli vähän yli 12 vuotta.
"Kotoa kaikki lähtee"
Ranne vetoaa, että myös kodeissa oltaisiin tarkkoja, kun sähköpotkulaudoilla ajamisen ikärajaksi tulee 15 vuotta.
– Ei annettaisi käyttöön omia pankkikortteja lapsille, ja myös käytäisiin läpi näitä sääntöjä, jotka nyt ovat tulossa.
Kouluissakin voisi Ranteen mielestä tehdä liikennekasvatusta jo nykyistä aiemmin.
– Oli sitten kyse matikantunnista tai liikunnantunnista, niin siinä yhteydessä voitaisiin myös liikennesääntöjä vähän enemmän ehkä käydä läpi.
– Kotoahan kaikki tietenkin lähtee. Sieltä näytetään mallia ja käydään läpi sääntöjä.
Lasten ja nuorten sähköpotkulautojen käyttö on ollut esillä julkisuudessa erityisesti liikenneonnettomuuksien myötä. Esimerkiksi tällä viikolla poliisi kertoi 14-vuotiaan törmänneen sähköpotkulaudalla 92-vuotiaaseen naiseen Helsingin Viikissä maanantai-iltana.
Datakeskushankkeista yhteydenottoja
Ranteen mukaan datakeskushankkeita on tällä hetkellä jopa 100–200 "pinnan alla pyörimässä".
Yle kertoi tällä viikolla, että Suomeen sijoittuvia julkistettuja datakeskushankkeita on Elinkeinoelämän keskusliiton tiedossa 45. Ranne kuitenkin sanoo, että yhteydenottoja on huomattavasti enemmän.
– Yksittäinen datakeskus ei sinänsä ole ongelma, vaan se, jos Suomi täyttyy investoinneista, joiden sähköntarve on moninkertainen nykyiseen Suomen sähköntuotantoon verrattuna, Ranne sanoi Ylellä.
Jos kaikki datakeskushankkeet toteutuisivat, se edellyttäisi Ranteen mukaan valtavia investointeja Suomen sähköntuotantoon.
Ranteen mielestä on vakavasti arvioitava, miten varmistetaan, että suomalaisille riittää sähköä ja että sähkön hinta ei nouse siksi, että Suomeen tulee uusia sähkön tarvitsijoita.
– Tässä on tärkeää katsoa koko Suomen tilanne. Millä tavalla varmistetaan, että tänne saadaan ne parhaat Suomelle lisäarvoa tuottavat, työllisyyttä lisäävät hankkeet. Ei kaikkea hinnalla millä hyvänsä.
Ranteen mukaan riskejä on olemassa, kun "katsellaan itään". Tämä käy hänen mukaansa ilmi, kun lukee suojelupoliisin uusimman turvallisuuskatsauksen.
Liikenne- ja viestintäministerin mukaan hankkeita täytyy pystyä myös rajoittamaan, jos alkaa näyttää siltä, että hankkeiden taustat eivät ole kaikilta osin Suomelle hyväksi.
– Tämä kokonaisturvallisuuden arviointi pitää pystyä tekemään koko Suomen tasolla.
PS-ministerit tuoneet esiin huolia
Viime aikoina ovat olleet esillä etenkin Kouvolan ja Lohjan datakeskushankkeet. Kiinteistökehittäjä Hyperco kertoi toukokuun alkupuolella, että se rakennuttaa Kouvolaan datakeskuksen, jonka pääkäyttäjäksi tulee kiinalaisomisteinen videopalvelu Tiktok. Tällä viikolla myös Lohjan kaupunki myi Hypercolle tontin datakeskusta varten.
Erityisesti perussuomalaiset ministerit Ranne ja elinkeinoministeri Wille Rydman ovat tuoneet esiin huolensa hankkeista. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on kuitenkin sanonut, ettei datakeskusten rakentamiseen ulkoministeriön arvion mukaan liity ulko- tai geopoliittisia riskejä.
Ranne ja Rydman olivat julkisuudessa toivoneet, että Lohja lykkäisi tontin myyntiä Hypercolle. Kaupunki kuitenkin allekirjoitti tonttikaupan maanantaina.
Ranne kommentoi lauantaina Ylellä, että kunnat tekevät, kuten ne itse parhaaksi näkevät.
– Tietenkin toivon, että nämä tapaukset herättävät laajemmin Suomen siihen, että ollaan tarkempia kuntatasolla. Ei ajatella vain hetkellisiä verotuloja, vaan mietitään myös kuntatasolla sitä, mistä tässä loppupeleissä hyödytään, Ranne sanoi.