Tämän kirjoituksen määräajan lähestyessä kuului eduskunnasta suru-uutinen: SDP:n vain 30-vuotias kansanedustaja Eemeli Peltonen kuoli yllättäen tiistaina. Haluankin tähän alkuun esittää osanottoni läheisille.
Eduskunnassa käytävässä talouskeskustelussa olen pyrkinyt muistuttamaan ministereitä, ettei saisi puhua lainkaan miljardeista, koska kansalaiset eivät hahmota niiden eroa, siis miljardi euroa (1 Mrd €) on tuhat miljoonaa euroa (1 000 M €).
Jos isot luvut muutetaan ajaksi, on helpompi käsittää miljoonan ja miljardin ero. Miljoona sekuntia on 277 tuntia eli 11 ja puoli vuorokautta. Miljardi sekuntia kestää 11 574 vuorokautta eli 31 vuotta. Tämä antaa perspektiiviä asiaan ja aivan pahaa tekee, kun ajattelee esimerkiksi viime hallituskaudella annettua sitoumusta elvytyspakettiin (–5,4 Mrd € + korkomenot), jonka keskustavasemmistohallitus siunasi kokoomuksen avustuksella.
Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä. Velkasuhteen vakauttamista koskevan tavoitteen toteutuminen edellyttää viimeisimmän ennusteen perusteella uusia sopeutustoimia, jotka vahvistavat julkista taloutta noin miljardilla eurolla.
Keskeisenä herättävänä tekijänä oli se, että luottoluokittaja laski heinäkuussa Suomen luokitusta liian suuren valtionvelan takia. Velkaantumista ovat lisänneet muun muassa vaikea taloustilanne ja korkomenojen nousu. Talouden ennustetaan toipuvan, mutta väestö ikääntyy ja turvallisuuteen tarvitaan merkittäviä lisäpanostuksia tulevinakin vuosina. Haasteita on siis jatkossakin.
Painopisteenä valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) esittämissä säästöissä ovat valtion toissijaiset menot kuten kehitysapu, maahanmuuttokulut, järjestöavustukset, taide ja kulttuuri sekä eduskunnan joulun alla erinäisiin kohteisiin jakamat ”joululahjarahat”.
Budjettiehdotus vuodelle 2026 ei sisällä uusia veronkorotuksia, eikä kokonaisveroaste kiristy ensi vuonna. Kaikkea ei ole mahdollista käydä läpi lyhyessä kirjoituksessa mutta seuraavassa muutama keskeinen nosto.
Mikäli perussuomalaisen ministerin esitys hyväksyttäisiin, varsinaisen kehitysyhteistyön rahoitusta vähennettäisiin jo ensi vuonna useilla kymmenillä miljoonalla euroilla.
Myös kehityspoliittisten lainojen ja sijoitusten määrärahatasoa alennettaisiin sekä humanitaariseen katastrofiapuun puoliväliriihessä tehty lisäys peruttaisiin. Kunnille ja hyvinvointialueille maksettavat laskennalliset kotoutumiskorvaukset lakkautettaisiin. Määrärahasäästö tästä olisi arviolta 167 miljoonaa euroa vuonna 2026.
Kiintiöpakolaisten ottaminen Suomeen lopetettaisiin, mistä tulisi miljoonien eurojen lisäsäästöt.
Edellisten lisäksi järjestöavustuksista leikattaisiin 100 miljoonaa euroa sekä taiteen ja kulttuurin edistämisestä kymmeniä miljoonia euroja.
Jo aiemmin mainitun eduskunnan niin sanotun joulurahakäytänteen lakkauttaminen toisi 40 miljoonan euron säästön. Useiden miljoonien eurojen säästöt syntyisivät myös, kun Opetushallitus lakkautettaisiin 1.1.2027 ja sen säilytettävät toiminnot siirretään osaksi opetus- ja kulttuuriministeriötä.
Suomen hallitus aloittaa budjettineuvottelut syyskuun ensimmäisenä päivänä.
Kuten edellä luetelluista esimerkeistä käy ilmi ”Purran Pohja” on hyvä lähtökohta neuvotteluille, sillä siinä keskitytään menoihin, joista säästäminen näkyy mahdollisimman vähän tai jopa olemattomasti tavan suomalaisen arjessa.
Juha Mäenpää
PS:n kansanedustaja Ilmajoelta