EU-maiden ympäristö- ja ilmastoministerit saivat keskiviikkona sovun EU:n uusista päästöleikkauksista vaikeiden neuvotteluiden jälkeen.
EU-komissio esitti kesällä, että EU:n on leikattava päästöjään 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä, mutta jäsenmaiden määräenemmistön saaminen asian taakse vaati yli vuorokauden neuvotteluita Brysselissä.
Esimerkiksi teollisuudestaan huolestuneet Italia ja Puola ajoivat esitykseen erilaisia muutoksia ja höllennyksiä, kuten myös Ranska. Suomi taas ajoi kunnianhimoisempaa linjaa.
Suomea kokouksessa edustanut ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sanoi olevansa tyytyväinen, että yhteinen näkemys saatiin lopulta aikaan, vaikka sanoikin neuvotteluiden olleen paikoitellen tuskaisia.
– Lopulta siihen verrattuna, miltä tilanne välillä näytti, lopputulos oli parempi kuin mitä ehkä välillä olisi voinut pelätä.
Lykkäyksiä ja joustoja
Jotta myös ilmastotoimiin kriittisesti suhtautuvat maat saatiin mukaan, tavoitteeseen kirjattiin erilaisia joustoja.
90 prosentin tavoite on edelleen voimassa, mutta suunniteltua suurempi osa päästövähennyksistä voidaan korvata rahoittamalla päästötoimia EU:n ulkopuolella kansainvälisten hiilikrediittien avulla.
Komissio esitti kesällä lukemaksi kolmea prosenttia. Jäsenmaat taas sopivat viiden prosentin osuudesta, mutta sovittu kompromissi jättää mahdollisuuden jopa kymmeneen prosenttiin. Sen käyttö on kuitenkin komission arvioinnin takana, ja paljon asiassa jää vielä tulevan lainsäädännön varaan.
Joustoja tuli myös hiilinielujen osalta. Komissio tulee arvioimaan luonnontieteellisen nielun kehittymistä suhteessa ilmastotavoitteeseen. Se voisi tarvittaessa ehdottaa vuoden 2040 tavoitteen muuttamista, jos EU:n metsät sitoisivat odotettua vähemmän hiilidioksidia.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos EU:n metsistä ja maaperästä syntyy odotettua vähemmän päästövähennyksiä, niitä ei korvata tekemällä esimerkiksi teollisuuteen isompia päästöleikkauksia. EU:n metsien hiilinielut ovat viime vuosina jo heikentyneet niin maastopalojen kuin hakkuidenkin vuoksi.
Lisäksi osana sopua ilmastolakiin kirjattaisiin myös polttoaineen jakelun ja asuntojen lämmitystä koskevan päästökaupan lykkääminen vuodella.
Jäsenmaat saivat lisäksi sovittua EU:n päästövähennyssitoumuksesta pian alkavaan YK:n ilmastokokoukseen Brasiliassa. Sen pohjalta EU sitoutuu vähentämään päästöjään 66,25–72,5 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Moitteita ja kiitosta
Euroopan ilmasto- ja ympäristöjärjestöjen kattojärjestö Can moitti sopua pettymykseksi, vaikka sanoikin olevansa tyytyväinen siihen, että päätös saatiin aikaan ennen Brasilian ilmastokokousta.
– Päästöleikkauksista vain 85 prosenttia tulee olemaan kotimaissa tehtäviä ja loput viisi prosenttia tehdään kyseenalaisten hiilikrediittien kautta, järjestö sanoi tiedotteessaan.
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä kuvasi saavutettua sopua hyväksi uutiseksi Suomelle.
– Neuvotteluratkaisu on todella hyvä uutinen, koska sen myötä investoijat saavat ennakoitavan näkymän, jota on odoteltu. (Suomessa) olemme puhtaassa siirtymässä muita edellä, ja se on kiistaton kansallinen etu halutessamme houkutella investointeja maahamme, hän sanoi tiedotteessa.
Jäsenmaiden sopimat muutokset vaativat vielä EU-parlamentin kannan, minkä jälkeen parlamentti, jäsenmaat ja komissio sovittavat näkemyksiään yhteen.
