Yhteispäivystysten ruuhkautuminen on herättänyt huolta eri puolilla Suomea. Eilen tilannetta puitiin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johtamassa tilaisuudessa, johon osallistui erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista vastaavia henkilöitä tulevilta hyvinvointialueilta.
Kiurun mukaan kokouksessa kävi selkeästi ilmi, että samoja haasteita on koko maassa, vaikka eteläisessä Suomessa tilanne onkin pohjoista vaikeampi.
– Kyllä tilanne on vakava. Nimenomaan siksi, että myös valvovat viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että potilasturvallisuus on vaarantumassa, Kiuru sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa tilanne on kaikkialla jatkumoa jo kesällä alkaneesta päivystysten ruuhkautumisesta. Sen toivottiin helpottavan kesälomakauden päättyessä, mutta näin ei käynyt, vaan tilanne paheni entisestään. Jo elokuussa asiasta järjestettiin kriisikokous silloisen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) johdolla.
– Valitettavasti toivottuja muutoksia ei ole kentällä kovin paljon kuitenkaan saatu aikaan. Isoin haaste meillä on tällä hetkellä se, että potilaita ei saada siirrettyä päivystyksestä jatkohoitoon ja toisaalta myöskään erikoissairaanhoidosta ei saada palautettua perusterveydenhoidon vuodepaikoille, Kiuru sanoo.
Hoivapaikkoja ei ole riittävästi
Jo elokuun kokouksessa yhdeksi ongelmaksi tunnistettiin myös vanhusten hoivapaikkojen riittämättömyys. Kiuru sanoo olevansa huolissaan siitä, vähentyvätkö ympärivuorokautiset hoivapaikat entisestään.
– Tällä hetkellä hyvinvointialueilla käydään isoa kamppailua siitä, kuinka paljon ympärivuorokautisen hoivan paikkoja tarvitaan ylipäätään jatkossa. Pelkään, että tämä kehitys on kulkemassa nurinkuriseen suuntaan hoitajamitoituksen sijasta sen vuoksi, että vanhuspalveluissa on merkittävää kustannusten nousua tiedossa.
Toinen hoivapaikkoja koskeva haaste liittyy Kiurun mukaan siihen, että niissä työskentelee hyvin vähän sairaanhoitajia erityisesti ilta- ja yöaikaan ja siksi huonokuntoisia asukkaita lähetetään usein päivystykseen. Hän sanoo, että hoidon pitäisikin tulla nykyistä useammin hoitoa tarvitsevan luo.
– Kun hyvinvointialueet aloittavat, pitäisi välittömästi luoda tällaisia liikkuvia yksiköitä, joilla palveltaisiin vanhuspalvelun yksiköitä, jotta iäkkäiden ei aina tarvitsisi hakeutua päivystykseen.
Myös resurssipula ja korona haastavat
Päivystysten vaikean tilanteen taustalla ovat myös resurssiongelmat. Kiuru puhuu koko sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja hoivavelasta, jota ovat aiheuttaneet omalta osaltaan niin korona-aika, hoitajien työtaistelutoimet kuin hoitajapulakin. Esimerkiksi osastoja on suljettu sekä säästösyistä että henkilökuntavajeesta johtuen.
Kiurun mukaan suljetut yksiköt pitäisi nyt saada avattua mahdollisimman pian.
– Tätä asiaa ei auta hoitaa millään muulla kuin sillä, että meillä olisi hyvinvointialueilla riittävä rahoitus siihen, että me emme hoitaisi tätä potilasmäärää jatkossa alijäämällä, vaan sille osoitetulla rahoituksella, hän sanoo.
Kiuru onkin jo aiemmin esittänyt 700 miljoonan euron lisärahaa tämän hoitovelan rahoittamiseen.
Oman haasteensa päivystysten nykytilanteeseen tuo myös korona. Kiuru sanoo pelkäävänsä erityisesti seuraavien kolmen viikon tilannetta, sillä lomakausi on alkamassa ja koronatilanne todennäköisesti pahenemassa.
Hän huomauttaa, että perustasolla koronapotilaita on nyt ennätysmäärä ja myös erikoissairaanhoidossa erittäin paljon. Samaan aikaan terveydenhuollon henkilöstöllä on paljon sairauspoissaoloja.
– Oma huoleni on se, että olemme vasta hyvin vähäisesti suojautuneet muun muassa rokotuksilla tällä kertaa aikaisempiin kausiin verrattuna. Koska korona aiheuttaa ison paineen myöskin palvelujärjestelmälle, Kiuru sanoo.
Kriisi ratkaistava alueilla
Kiurun mukaan akuuttiin kriisiin on etsittävä apua jokaisen alueen omista haasteista käsin. Tämä oli hyvinvointialueille perjantaina annettu keskeinen tehtävä.
– Toivomme, että heti vuodenvaihteen jälkeen hyvinvointialueiden johto ottaa tämän päivystyksen järjestämisen ja siihen liittyvät isot rakenteellisetkin kysymykset vakavasti. Jokaisella alueella selvitetään, millä tavalla näistä päivystyksen ongelmista päästään eroon, hän sanoo.
Kiuru huomauttaa, että kun vuodenvaihteessa palvelut siirtyvät uusille hyvinvointialueille, ei erilaisia osaoptimoinnin nimissä tehtyjä säätötoimia hoitopaikoissa pitäisi enää olla.
Perjantaisessa kokouksessa käytiin keskustelua esimerkiksi perustason päivystyksen lisäämisestä.
– Itse toivoisin, että Suomessa pohdittaisiin sitä, onko päivystyksen keskittämisessä jopa menty jo liiankin pitkälle, Kiuru sanoo.
Seuraava tapaaminen hyvinvointialueiden kanssa on sovittu jo tammikuulle.
– Nyt on tehtävä kiireesti ja paljon.