Ovikellon painaminen jännittää. Olen menossa haastattelemaan Sonja Lindbergiä ja Rainer Svartia. Kyseessä on toimittajalle tyypillinen työtehtävä, mutta tällä kerralla huomaan miettiväni haastateltavia enemmän itseäni.
En pelkää avioparin kohtaamista, vaan sitä, että teen romanikulttuuria loukkaavan virheen. Mahdollisuuksia siihen tuntuu olevan aivan liikaa: Onko kättely ok tervehtimisen yhteydessä? Mitä jos kysyn jotain sopimatonta tai käytän väärää termiä tai sanaa? M-kirjaimella alkavaa romanien vanhakantaista, jo pitkään halventavana pidettyä nimitystä en missään tapauksessa saa suustani päästää.
Oven avaa fiksuihin tummiin housuihin ja paitaan pukeutunut Svart. Hänen takanaan seisoo Lindberg. Kättelemme eli tervehdykset hoidetaan näköjään samoin kuin valtaväestönkin kanssa. Minut ohjataan sohvalle istumaan. Viereen hyppää perheen Toto-koira.
On iltapäivä. Seitsemän vuoden ikäinen Alvar on vielä koulun jälkeisessä kerhossa. Maritsa, 12, saapuu koulusta kotiin muiden teinien tapaan rennon college-paidan huppu päässään.
Tyttö vilahtaa omaan huoneeseensa juuri ennen vuotta vanhemman Milajan saapumista. Meno vaikuttaa samanlaiselta kuin tuhansissa muissakin lapsiperheissä.
Rivitaloasunto Seinäjoen Joupissa ei liioin poikkea sisustusta harrastavien harmonisen kauniista kodeista. Asukkaiden etnisestä taustasta kertoo pikasilmäyksellä vain talon emännän vaatetus.
Asu koostuu mustasta sametista valmistetusta pitkästä ja muhkeasta hameesta. Paita, jota romaninaiset kutsuvat röijyksi, on ohutta sifonkia. Valkoisella pohjalla kukkivat Marimekon vaaleanruskeat unikot.
– Muoti muuttuu röijyissä niin kuin muissakin vaatteissa. Värit vaihtuvat vuodenajan mukaan. Joskus on paljon pitsiä ja kimalletta, joskus yksinkertaisempaa. Omat lempivärit ja tyyli saavat näkyä paidoissa. Hame on aina musta ja pitkä, Lindberg selvittää.
Kansallinen vähemmistö
- Suomessa on noin 12 000 romania. Tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, sillä Suomessa väestöä ei tilastoida etnisen taustan perusteella.
- Etelä-Pohjanmaalla romaneja on arviolta 600–1000. Se on koko Suomen mittakaavassa paljon. Kauhajoki on Suomen asukaslukuun suhteutettuna maan suurin romanipitäjä. Kaupungin asukkaista viisi prosenttia on romaneja.
- Romanit ovat asuneet Suomessa yli 500 vuotta. Heidät on tunnustettu perustuslaissa kansalliseksi vähemmistöksi. Perustuslain mukaan romaneilla on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan.
- Romanit itse käyttävät itsestään usein termejä kaaleet tai tummat. Romaneja on aiemmin kutsuttu kansankielessä mustalaisiksi, mutta nykyään termiä pidetään halventavana ja loukkaavana. Osa romaneista saattaa käyttää sanaa edelleen, mutta valtaväestö voi saada termin käytöstä syytteen kunnianloukkauksesta. Erityisen halventavana pidetään termiä manne.
Kansallisasu on
merkki aikuisuudesta
Romanit erottuvat valtaväestöstä etenkin vaatteiden ja prameiden kultakorujen ansiosta. Naiset saavat itse päättää, haluavatko käyttää perinteistä kansallispukua. Ratkaisu loppuelämän pukeutumisesta tehdään täysi-ikäisyyden tienoilla. Romaniasu on merkki aikuisuudesta.
Tällä hetkellä perheen tyttäret ovat vakuuttuneita siitä, että valitsevat kansallispuvun. Ajatukseen on kasvettu pienestä pitäen.
– Puku on kaunis, Milaja sanoo.
Millainen tytön ensimmäinen röijy voisi olla?
– Siinä olisi paljon isoja strassikiviä. Väri ja tyyli päätetään silloisen muodin mukaan.
Vanhemmat sanovat, että tyttäret saavat tehdä päätöksen vaatetuksesta itse. Kumpikin vaihtoehto on heidän mielestään yhtä hyvä.
Lindberg ja Svart tietävät, että kantasuomalaisten pukeutumistyyli helpottaisi tyttärien elämää.
Jos vaatetus ei kertoisi etnisistä juurista, esimerkiksi työllistyminen olisi helpompaa eikä tyttäriä leimattaisi pahimpien stereotypioiden mukaan työtä vieroksuviksi varkaiksi.
Vertaus kuulostaa rajulta, mutta monella valtaväestöön kuuluvalla on romaneista edelleen hyvin negatiivinen mielikuva. Vaikka romanit saapuivat Suomeen yli 500 vuotta sitten, he ovat edelleen yksi Suomen syrjityimmistä vähemmistöryhmistä.
Vartija seurasi
Ajatus romanien epärehellisyydestä näkyy etenkin kauppareissulla. Usein myymälöiden vartijat seuraavat romaneja kiusallisen läheltä.
– Se on todella häiritsevää. Joskus sanoin vartijalle, että voisitko kulkea rinnallani, sillä hävettää tosi paljon, kun kuljet pari askelta perässä. Vartija kertoi noudattavansa työnantajan määräystä, Lindberg kertoo.
Svart muistaa tapauksen, jolloin perhe oli lomalla ja käymässä isossa ostoskeskuksessa. Vartija seurasi heitä kaupasta toiseen.
– Lopulta sanoin vartijalle, että hänen käytöksensä ei tunnu meistä mukavalta. Vartija kertoi ymmärtävänsä asian, mutta tekevänsä vain työtään. Ärsyynnyin asiasta sen verran, että soitin vartijana työskentelevälle romanituttavalleni ja kysyin onko tuollainen käytös sallittua. Hän vastasi myöntävästi ja arveli vartijan käyttäneen etnistä profilointia.
Työllistyminen vaikeaa
Romaninaisen asu on tärkeä osa romanikulttuuria. Sonja Lindberg ei voisi kuvitellakaan elämäänsä ilman perinneasua. Vaikka pelkkä hame painaa kuutisen kiloa, hän pukeutuu heimovaatteisiin myös kotona.
– Hame ei rajoita tekemistä. Pidän sitä lenkillä, marjassa tai vaikka pulkkamäessä. Työelämässä olen käyttänyt perinneasua niin keittiöllä kuin päiväkodissakin. Jos työ vaatisi tiettyä vaatetusta, se ei olisi itselleni ongelma.
Arjen rasismi näkyy siinä, että työpaikan saaminen on romaneille hyvin vaikeaa. Heidän työttömyysasteensa on moninkertainen valtaväestöön verrattuna, vaikka romanien koulutustaso nousee koko ajan.
Lindberg on opiskellut lastenhoitajaksi ja merkonomiksi. Nyt hän suorittaa mittatilausompelijan tutkintoa koulutuskeskus Sedussa.
Jos työpaikkaa ei kolmellakaan ammatilla löydy, vaihtoehtona saattaa olla ompeluyrityksen perustaminen.
Svart on työskennellyt muun muassa myyntitehtävissä, mutta opiskelee nyt Seinäjoen ammattikorkeakoulussa rakennusinsinööriksi. Työllistyminen huolestuttaa jo nyt.
– Parhaiten romanit saavat töitä tuttujen tai suosittelujen avulla. Moni työnantaja on kuullut romaneista jotain huonoa ja leimaa kaikki samanlaisiksi. Ymmärrän sen. Yrittäjälle työntekijä on valtava sijoitus. Ennakkoluulojen takia romanin palkkaaminen voi vaikuttaa liian isolta riskiltä.
Antakaa mahdollisuus
Haastattelua on takana reilu tunti. Kysyttävää olisi vielä vaikka kuinka paljon, mutta on lopeteltava, sillä kaikkien on riennettävä omiin menoihinsa.
Mitä Sonja Lindberg ja Rainer Svart haluaisivat vielä kertoa kantasuomalaisille lehden välityksellä? Vastausta ei tarvitse kauan miettiä.
– Tutustukaa meihin ja kohdatkaa meidät yksilöinä. Romanikulttuurin tärkeitä arvoja ovat vanhempien ihmisten kunnioittaminen, vieraanvaraisuus, hyvät käytöstavat ja häveliäisyys. Jo ne kertovat meistä paljon. Älkää leimatko koko heimoa joidenkin töppäilyjen takia. Antakaa kaikille mahdollisuus.
Nyt saa kysyä!
- Romanikulttuuriin pääsee tutustumaan 24. syyskuuta kello 17-18.30 Seinäjoen Järjestötalolla. Tilaisuudessa puhuvat Lakeuden Romanit ry:n hallituksen jäsen Rainer Svart ja Priima Butti! -hankkeen työntekijä Sonja Stenroth.
- Kysymyksille ja keskustelulle on varattu aikaa. Tilaisuuteen otetaan 50 osallistujaa. Tapahtumaan ilmoittaudutaan numeroon 040 636 7969 viimeistään 21. syyskuuta.
- Priima Butti! on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hanke, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä Lakeuden Romanit ry:n kanssa. Tavoite on lisätä romanikulttuurin tietoutta muussa väestössä sekä edistää romanitaustaisten työllistymistä ja koulutukseen hakeutumista.
- Vuonna 2025 alkanut hanke päättyy vuonna 2027. Kyseessä on EU:n osarahoittama hanke.
