Ilkka-Pohjalainen uutisoi näyttävästi aluevaltuuston kokouspäätöksistä 30.10.: ”Lottovoitto nurmolaisille” hammashoitolan säilymisestä. Olihan se näyttö linjakkuudesta hyvinvointialueen päätöksenteosta.
Seinäjoen peruspalvelut sosiaali- ja terveyshuollossa olivat vuosikausia sijoitettuna eri väistötiloihin, kun toiminta jouduttiin siirtämään sisätilaongelmien takia pois virastotalosta.
Seinäjoki ei saanut päätettyä mihin uusi talo ja toimitilat sijoitetaan, tumpulointiin meni niin paljon aikaa, että ehtivät hyvinvointialueet muodostua. Aallokko, jonka kaupunki myi sijoitusyhtiölle, oli rakenteilla rautatieasemalle.
Hyvinvointialue joutui annetun tosiasian eteen. Tästä muodostui aikamoinen vyyhti, josta ei käänteitä puuttunut. Neuvottelujen tuloksena hyvinvointialue rimaa hipoen teki päätöksen, jolla Aallokko lunastettiin 50 miljoonalla eurolla. Jos hyvinvointialue olisi tätä yksikköä itse alusta alkaen päässyt toteuttamaan, niin tilanne olisi ollut lopputuloksen kannalta aivan toisenlainen. Ehtona kaupalle oli, että tilat Aallokossa täytyy saada täyteen. Kaupunginhallitus teki päätöksen, että kaupunki ottaa vastuun kaikista hyvinvointialueella olevista vuokratiloista, jotka siirtyvät Aallokkoon, eikä peri niistä enää vuokria. Näin Aallokkoon tuli myös Nurmon hammashoitola, jonka vuokrakustannus on vuodessa 150 000 euroa. Mitä jatkossa, sen aika näyttää. Paineita tuli lisää yt-neuvotteluihin.
Hyvinvointialueella on alijäämän kattamisvelvoitetta 100 miljoonaa vuoden 2026 loppuun mennessä ja ensi vuodenkin talousarvio huutaa vielä 50 miljoonaa. Laki lähtee siitä, että jos hyvinvointialue ei kykene velvoitteitaan hoitamaan, se joutuu arviointimenettelyn piiriin. Silloin kuskin paikalle tulee valtio, ministeriöiden edustajat. Pääministeri vielä vahvisti, ettei lakia kattamisvelvoitteen osalta tulla muuttamaan.
Jos talouden osalta huonosta käy, niin uhkana on keskussairaalan näivettyminen emmekä pysty investoimaan ja vastaamaan täyden palvelun sairaalasta. Se on kuitenkin ollut lippulaivamme, jota olemme kaikki arvostaneet.
Emme pääse pakoon näitä tosiasioita. Näissä palveluverkkoäänestyksissä tuli mieleeni EU-komission entisen puheenjohtajan Jacques Delorsin kuolemattomat sanat, että kyllä tiedämme, mitä pitää tehdä, mutta millä varmistamme uudelleen valintamme.
Palveluverkkopäätöksessä monen pienen reuna-alueen kunnan hammashoito siirtyy kauemmas sote-keskuksiin. Matkat pitenevät paljon enemmän kuin Nurmon hammashoitolan asiakkaiden. Kyllä Nurmo kuuluu kaupunkirakenteeseen, jolloin täytyy tarkastella kaupunkia kokonaisuutena. Nytkin matkat ovat osalla jo pitempiä kuin Nurmosta, esimerkiksi Kärjen koululta. Valmisteluun ovat tulossa liikkuvat palvelut, jotka tulevat tilannetta helpottamaan palvelukontin muodossa esimerkiksi koulujen alueella. Hammashoitopalvelut ovat vapaasti jo valittavissa, missä sote-paikassa asiakas haluaa palvelunsa saada.
Keväällä valittava valtuusto saa eteensä paljon mittavamman esityksen palveluverkkouudistuksesta, vai vaatiiko valtio meiltä ripeämpää aikataulua? THL kertoi raportissaan vähän siihen suuntaan. Aluehallitus on jo työn käynnistänyt.
Aarne Heikkilä (sd.)
aluevaltuutettu
Seinäjoki