Hyvinvointialueiden taloustilanne edellyttää rohkeutta tarkastella kaikkia menoja. Myös sellaisia palkitsemisrakenteita, joita on totuttu pitämään itsestäänselvyyksinä.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella lääkäreiden toimenpide- ja lausuntopalkkioihin käytettiin vuonna 2024 noin 3,05 miljoonaa euroa ja vuonna 2025 noin 2,85 miljoonaa euroa. Kyse on miljoonaluokan kustannuksesta, jonka perusteet ja tarkoituksenmukaisuus on syytä arvioida kriittisesti.
Samalla on kysyttävä: Onko lääkäreiden palkitsemisjärjestelmään kohdistettu säästötoimia samalla tavalla kuin muuhun henkilöstöön?
Julkisista tiedoista ei käy selvästi ilmi, että lääkäreiden erillisiä palkkiojärjestelmiä olisi tarkasteltu osana hyvinvointialueiden säästötalkoita. Tähän asiaan tarvitaan vastauksia.
Kyse on palkkauksen oikeudenmukaisuudesta. Myös sairaanhoitajat tekevät itsenäistä, vastuullista ja vaativaa potilastyötä. He arvioivat hoidon tarvetta, vastaavat lääkehoidosta ja tekevät paljon sellaista työtä, jolla aiemmin on ollut lääkärikeskeinen rooli.
Vuosien varrella lääkäreiltä on siirretty sairaanhoitajille tehtäviä ja vastuita, joista kuitenkaan ei ole muodostunut vastaavaa erillistä suoritepalkkiojärjestelmää kuin lääkäreillä.
Sairaanhoitaja voi hankkia vaativaa erityisosaamista, esimerkiksi rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden tai päivystävän hoitajan osaamista, johon voi kuulua esimerkiksi haavojen ompelua.
Tällainen osaaminen ja vastuu voivat näkyä parhaimmillaan verrattain pienenä kuukausittaisena palkan korotuksena. Tämä on kuitenkin aivan eri asia kuin lääkäreille yksittäisistä toimenpiteistä maksettava erillinen palkkio, joka voi karttua tuhansien eurojen suuruiseksi kuukausitasolla.
En kyseenalaista lääkäreiden työn vaativuutta tai oikeutta kilpailukykyiseen palkkaan. Mutta olisi syytä selvittää, onko lääkärikunnan toimenpide- ja lausuntopalkkiojärjestelmä nykyisellään tarpeellinen, tarkoituksenmukainen ja oikeudenmukainen.
Lääkäreiden palkitsemista tulee uudistaa. Tämä edellyttää virka- ja työehtosopimusten tarkastelua ja tarvittavia muutoksia valtakunnallisella tasolla. Erillisten palkkioiden poistaminen voisi tuoda merkittäviä säästöjä julkiseen talouteen. Siksi niiden todelliset kustannukset, vaikutukset työn tuottavuuteen ja uudistamisen säästöpotentiaali on selvitettävä.
Tehokasta ja vastuullista työskentelyä voidaan kannustaa monilla tavoilla. Työn vaativuuteen ja osaamiseen perustuvalla palkkauksella, henkilökohtaisilla suoriutumislisillä sekä koko työyhteisön tuloksellisuuteen, hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen perustuvilla kannustimilla. Kannustamisen tulee tukea hyvää hoitoa, ei yksittäisten toimenpiteiden määrän kasvattamista.
Julkisessa terveydenhuollossa jokaisen ammattiryhmän työtä pitää arvostaa. Palkitsemisen on oltava oikeudenmukaista, kannustavaa ja kestettävä myös taloudellinen tarkastelu. Miljoonaluokan palkkiojärjestelmiä ei pidä jättää uudistamatta vain siksi, että näin on aina tehty.