Yhdysvalloissa miljoonat ihmiset odottavat korkeimman oikeuden päätöstä siitä, mitätöidäänkö heidän opintolainojaan jopa 20 000 dollarilla. Opintolainojen anteeksiannosta on tullut yksi merkittävistä republikaanipuolueen ja presidentti Joe Bidenin hallinnon välisistä kiistakysymyksistä.
Bidenin hallinto julkisti viime syksynä ohjelman, jonka myötä liittovaltion opintovelkaa mitätöitäisiin jopa 43 miljoonalta ihmiseltä. Ohjelma on suunnattu pieni- ja keskituloisille ihmisille. 10 000–20 000 dollarin suuruisen laina-armahduksen voisivat saada ihmiset, joiden vuositulot ovat alle 125 000 dollaria. Valkoisen talon mukaan tarkoituksena on tarjota lainanmaksajille helpotusta koronapandemian aiheutettua maassa taloudellisen kriisin.
Republikaanipoliitikoita ajatus ei miellyttänyt, ja kuusi republikaanijohtoista osavaltiota vei lainsäädännön oikeuteen. Niiden mukaan velka-armahdukset aiheuttaisivat merkittävää haittaa osavaltioiden taloudelle. Toukokuussa julki tulleet asiakirjat osoittivat kuitenkin, että esimerkiksi Missourin osavaltion osalta väitteet eivät pitäneet paikkaansa.
Uudistuksen vastustajat onnistuivat kuitenkin jäädyttämään ohjelman täytäntöönpanon. Texasilaisoikeus torppasi ohjelman etenemisen marraskuun 10. päivänä. Siihen mennessä 26 miljoonaa ihmistä oli hakenut velka-armahdusta ja 16 miljoonaa hakemusta oli jo Valkoisen talon mukaan hyväksytty. Nyt miljoonat ihmiset odottavat, mitä Yhdysvaltain korkein oikeus päättää asian suhteen.
Asiasta järjestettiin korkeimman oikeuden kuuleminen helmikuun lopulla. Keskeisenä oikeudellisena kysymyksenä on, oliko Bidenin hallinnolla oikeus tehdä näin merkittävä päätös ilman kongressin hyväksyntää. Maan opetusministeriö hyväksyi päätöksen presidentti George W. Bushin hallinnon aikana tehdyn lain nojalla. Laki oikeuttaa opetusministerin päättämään muutoksista opintolainaohjelmiin tarpeen vaatiessa, jos kyseessä on kansallinen hätätila.
Korkeimman oikeuden odotetaan päättävän asiasta myöhään kesäkuussa tai heinäkuun alussa.
27 miljoonaa hakijaa oikeutettu 20 000 dollarin armahdukseen
Denveristä, Coloradon osavaltiosta kotoisin oleva Eleanor Cruise, 28, on yksi päätöstä odottavista entisistä opiskelijoista. Hän opiskeli kasvatustieteistä alemman korkeakoulututkinnon Portlandin yliopistossa ja valmistui maisteriksi Concordian yliopistosta 2019.
Neljä vuotta kestäneet perusopinnot maksoivat Cruisen mukaan noin 60 000 dollaria lukuvuodessa ja vuoden kestänyt maisteriohjelma 15 000 dollaria. Suurimman osan opinnoistaan Cruise rahoitti stipendeillä, säästöillä ja työskentelemällä opintojen ohessa. Opintolainaa kertyi kaikkiaan 30 000 dollaria.
Cruisen lainamäärä on amerikkalaisittain tyypillinen. Lainaa ottaneilla perustutkinnon suorittaneilla opiskelijoilla on maan opetusministeriön mukaan valmistuessaan keskimäärin 25 000 dollaria opintolainaa.
Koska Cruise sai aikanaan pienituloisille suunnatun liittovaltion avustuksen osana opintolainapakettiaan, hän pystyi hakemaan maksimisummaa eli 20 000 dollarin lainan mitätöintiä.
– Se on iso juttu. 20 000 on yli puolet lainastani, Cruise sanoo STT:lle.
Opetusministeriön mukaan vähävaraisista perheistä tulevat lainanottajat joutuvat muita todennäköisemmin kamppailemaan maksaakseen opintovelkansa ja maksukyvyttömyys on heille todennäköisempi uhka. Ministeriön arvion mukaan hakijoista noin 27 miljoonaa olisi oikeutettu jopa 20 000 dollarin velka-armahdukseen.
Ohjelmalla on tarkoitus edistää myös eri ryhmien välistä tasa-arvoa, sillä mustat opiskelijat ovat saaneet vähävaraisille suunnattua tukea kaksi kertaa todennäköisemmin kuin valkoiset.
Valmistumisensa jälkeen Cruise työskenteli opettajana pari vuotta, mutta tekee nyt lastenhoitajan töitä. Nykyisen suunnitelman mukaan lainojen takaisinmaksu veisi häneltä kymmenisen vuotta.
– Jos minulla olisi merkittävästi pienempi määrä velkaa, voisin laittaa lainanlyhennyksiin käyttämäni rahat säästöön ja toivottavasti ehkä joskus viimein hankkia talon, Cruise pohtii.
160 000 dollaria opintolainaa
Yhdysvalloissa nelivuotisten perusopintojen maksut ovat inflaatio huomioidenkin lähes kolminkertaistuneet vuodesta 1980. Liittovaltion tuki ei ole noussut samassa tahdissa.
Itäisestä Pennsylvanian osavaltiosta kotoisin olevalle Eric Petrozinolle, 30, merkittävin tekijä tulevaa opinahjoa valitessa olivat maltilliset lukukausimaksut.
Alemman korkeakoulututkinnon Petrozino suoritti osavaltion Bloomsburg-yliopistossa, jossa hän opiskeli valtiotieteitä. Kolmivuotiset oikeustieteen maisteriopinnot hän suoritti West Virginian yliopistossa, josta hän valmistui vuonna 2017.
– Molemmat olivat osavaltion kouluja eli halvempia julkisia yliopistoja. West Virginia on oikeustieteelliseksi edullinen. Sain myös sinne hieman apurahaa, Petrozino kertoo STT:lle.
Verrattain edullisista valinnoista huolimatta Petrozinolle kertyi kaikkiaan 160 000 dollaria lainaa yhteensä seitsemän vuotta kestäneistä opinnoista. Tämä huolimatta siitä, että Petrozino teki koko opintojensa ajan vähintään yhtä työtä. Korkoa velka on ehtinyt kasvattaa yli 15 000 dollaria.
Petrozino ei ole kuitenkaan velastaan erityisen huolissaan, sillä hän on valmistumisestaan asti työskennellyt asianajajana julkisella puolella. Valtion työntekijät voivat saada loput opintovelastaan anteeksi, jos työskentelevät valtiolle yli 10 vuotta ja lyhentävät tämän ajan lainastaan tuloihinsa suhteutettua summaa, joka on kuukausittain kymmenen prosenttia palkasta. Tämä on myös Petrozinon suunnitelma.
Petrozino haki 10 000 dollarin opintolaina-armahdusta syksyllä, mutta ei ole saanut asiasta päätöstä.
– Minulle henkilökohtaisesti sillä on melko vähän vaikutusta, sillä olen melko etuoikeutetussa asemassa, mutta miljoonat muut ihmiset eivät ole ja heille sillä olisi valtavasti merkitystä, Petrozino sanoo.
"Vastuutonta ja epäreilua"
Republikaanit ovat vastustaneet Bidenin ohjelmaa epäreiluna muita veronmaksajia kohtaan. He ovat sanoneet sen palkitsevan jo ennestään hyväosaisia, jotka ovat saaneet korkeakoulututkinnon.
– Biden siirtää opintolainojen taakkaa niitä halukkaasti ottaneilta lainaajilta heille, jotka valitsivat olla menemättä korkeakouluun tai ovat jo täyttäneet velvollisuutensa maksaa opintolainansa, sanoi louisianalaissenaattori Bill Cassidy maaliskuussa.
– On äärimmäisen epäreilua rangaista näitä amerikkalaisia pakottamalla heidät maksamaan lasku näistä vastuuttomista ja epäreiluista opintolainasuunnitelmista, hän jatkoi.
Vastaavaan tapaan kommentoi virginialaissenaattori Bob Good.
– Presidentti Bidenin niin kutsuttu opintolainan anteeksianto -ohjelma ei saa velkaa katoamaan, se vain siirtää satojen miljardien kustannukset opintovelallisilta veronmaksajille, senaattori sanoi.
Eric Petrozinon mukaan kyse on kulttuurisodasta, jolla yritetään lietsoa vastakkainasettelua koulutetun väestön ja muiden välille. Hänen mielestään on epärehellistä väittää, että ohjelma palkitsee hyväosaisia ja rankaisee vähemmän varakkaita.
– Kukaan, joka ansaitsee yli 125 000 dollaria vuodessa, ei ole hakukelpoinen. Valtaosa hakeneista asuu asuinalueilla, joiden keskivuosiansiot ovat sitä vähemmän, lähempänä 70 000:ta dollaria, Petrozino sanoo.
Hän toteaa, ettei myöskään pidä paikkaansa, että kuka tahansa korkeakoulussa opiskellut olisi hyväosainen.
– Kaikki opintolainaa ottaneet eivät koskaan valmistuneet. Eivätkä kaikki valmistuneet ole onnistuneet saamaan työpaikkaa omalta alaltaan, hän jatkaa.
Yhdysvaltain opetusministeriön mukaan lähes kolmannekselta heistä, jotka ovat ottaneet opintolainaa alempaa korkeakoulututkintoa varten, puuttuu tutkinto. Ministeriön mukaan monet opiskelijoista eivät pystyneet suorittamaan opintojansa loppuun, koska se oli liian kallista.
Petrozino muistuttaa, että jokaisella poliittisella päätöksellä on voittajat ja häviäjät ja että tämä ohjelma on suunnattu keskiluokalle.
– Tämän ohjelman tarkoituksena on auttaa ihmisiä kerran vuosisadassa tapahtuvan globaalin pandemian vuoksi. Myös pienyrityksiä, varakkaita ihmisiä ja suuryrityksiä on autettu. On turhauttavaa, että tämä aiheuttaa näin paljon vastustusta.
Opintolainataakka aiempaa raskaampi
Eleanor Cruise sanoo, että ohjelmasta keskusteltaessa tulisi ymmärtää historiaa. Taloudellinen tilanne on muuttunut, ja opintolainataakasta on tullut paljon merkittävämpi kuin edellisen sukupolven aikana.
– Ihmiset joutuvat ottamaan merkittävästi isompia lainoja, koska tutkintomaksut ovat nousseet viimeisten 50 vuoden aikana. Minun opintojeni lukukausimaksu on noussut 10 000 dollarilla siitä, mitä se oli aloittaessani opintoni, Cruise sanoo.
Cruisen hakemus ehdittiin käsitellä ja hyväksyä loppusyksystä ennen kuin ohjelma jäädytettiin. Republikaanien jarruttaminen turhauttaa häntä.
– Toivoisin, että molemmat puolueet pystyisivät tekemään yhteistyötä ja että velassa olevia ihmisiä kohtaan osoitettaisiin enemmän välittämistä.
Cruise ei usko, että ohjelma menee läpi korkeimmasta oikeudesta, jossa enemmistö tuomareista on konservatiiveja.
– Rehellisesti sanoen uskon, että se tullaan pysäyttämään, mutta voin olla toiveikas.