Monilukuisten vaalien vuoden yhdeksi merkittävimmistä kamppailuista on etukäteen povattu lauantaina Taiwanissa käytäviä vaaleja, joissa äänestetään presidentistä ja parlamentin kokoonpanosta.
Vaikka Itä-Aasian saari on kooltaan vain hieman Belgiaa suurempi, on vaalien geopoliittinen merkitys huomattavan suuri. Kiina, joka tulkitsee Taiwanin kuuluvaksi itselleen, seuraa vaaleja äärimmäisen tarkasti. Niin tekee myös moni muu maa Yhdysvalloista alkaen.
Taiwanilaiset itse eivät kuitenkaan vaikuta olevan vaaleista yhtä kiinnostuneita kuin muu maailma, arvioi Taiwanin-vierailulta tällä viikolla palannut Mikael Mattlin, Ulkopoliittisen instituutin virkaa toimittava johtaja.
– Kiinnitin huomiota siihen, että tällä kertaa ei ollut kauhean suurta innostusta vaaleista, Mattlin kertoo.
Taiwanilaisten tyyntä suhtautumista selittää Mattlinin mukaan se, ettei ehdokkaiden taustoissa tai kannoissa tärkeimpiin kysymyksiin ole suuria eroja.
Kolme kärkiehdokasta ovat nykyinen varapresidentti, demokraattisen edistyspuolueen (DPP) Lai Ching-te eli William Lai, Kuomintangin (KMT) ehdokas Hou Yu-ih sekä Taiwanin kansanpuolueen (TPP) Ko Wen-je. Kaikki ovat syntyperäisiä taiwanilaisia miehiä. Kahdella on lääkäritausta, yhdellä poliisitausta.
Kaikki kolme myös aikovat puheidensa perusteella pitkälti jatkaa vallitsevaa linjaa suhteessa Manner-Kiinaan, Mattlin sanoo.
– Painotuseroja löytyy lähinnä siitä, kuinka paljon halutaan käydä dialogia Pekingin kanssa ja kuinka paljon halutaan talousintegraatiota siihen suuntaan.
Muun maailman katse kohdistuu nimenomaan Kiina-suhteeseen, mutta taiwanilaisia kiinnostavat vaaleissa myös sisäpoliittiset asiat, Mattlin huomauttaa.
– Taloustilanne, inflaatio, varsinkin nuorten osalta palkkakehitys junnaa, asuntojen hinnat ovat korkeat, syntyvyys on ollut kovassa laskussa, hän luettelee.
Gallupjohtaja maltillistunut aiemmasta
Kannatuskyselyiden perusteella DPP:n William Lai on niukasti voittajasuosikki. Kyselyt ovat Taiwanissa tosin Mattlinin mukaan tunnetusti epäluotettavia. Toisaalta DPP on hänen mukaansa usein pärjännyt vaaleissa paremmin kuin kyselyissä.
Lai on myös Kiinalle epämieluisin ehdokas.
– Kiina ei lähtökohtaisesti luota DPP-puolueen ehdokkaisiin, Mattlin sanoo.
Torstaina Kiina kuvaili Laita vakavaksi vaaraksi, joka uhkaisi rauhaa jatkamalla "itsenäisyyden provosoinnin pahaa polkua". Perjantaina puolustusministeriön edustaja puolestaan varoitti, että maan armeija murskaa kaikenlaiset itsenäistymisyritykset.
Väistyvän presidentin, DPP:n Tsai Ing-wenin, mukaan muodolliselle itsenäisyysjulistukselle ei ole tarvetta, sillä Taiwan on jo itsenäinen. Jos Lai voittaa, suurta muutosta nykylinjaan tuskin on Mattlinin mukaan tiedossa.
– Lai on aiemmin ollut radikaalimpi, mutta hänkin on maltillistanut kantojaan.
Lai haluaa Kiinan sijaan ennemminkin kehittää suhteita muihin demokratioihin, ennen kaikkea Yhdysvaltoihin, Mattlin sanoo.
Yhdysvaltojen suhde Kiinaan ja Taiwaniin on Mattlinin mukaan Kiinalle Taiwanin vaaleissakin avainkysymys.
– Kiinan näkökulmasta näyttää siltä, että Yhdysvallat on käytännössä alkanut kohtelemaan Taiwania eri lailla kuin aikaisemmin.
Yhdysvallat ilmoitti tällä viikolla lähettävänsä vaalien jälkeen Taiwaniin "epävirallisen delegaation", mikä ei miellyttänyt Kiinaa.
Keskinäisriippuvuus Kiinan kanssa
Kiina on usein vihjaillut voimankäytön mahdollisuudesta liittääkseen Taiwanin osaksi Kiinaa. Viimeksi uudenvuodenpuheessaan presidentti Xi Jinping vakuutti uskoaan "Kiinan yhdistymiseen".
– Monet ovat näkevinään tilanteessa yhtäläisyysmerkkejä Ukrainan sotaan. Pelätään, voisiko Taiwanissakin tapahtua jotain vastaavaa, Mattlin sanoo.
Taiwanilla on kokoaan suurempi merkitys maailmantaloudessa muun muassa merkittävän puolijohdetuotannon ansiosta.
– Se tietysti aiheuttaa huolta siitä, että jos siellä rytisee vastaavalla tavalla kuin Ukrainassa, se olisi todella paha juttu, Mattlin sanoo.
Taiwanilaisilla tällaista akuuttia pelkoa ei kuitenkaan Mattlinin mukaan tunnu olevan. Hän muistuttaa, että taiwanilaiset ovat eläneet tilanteen kanssa jo vuosikymmeniä. Lisäksi Taiwanin ja Kiinan keskinäisriippuvuus on suurta.
– Taiwanin viennistä noin 40 prosenttia tai ylikin on mennyt jo pitkän aikaa Manner-Kiinaan ja Hongkongiin.
Taiwanilaisten enemmistö ei myöskään halua muodollista itsenäisyyttä vallitsevissa olosuhteissa, Mattlin sanoo.
– Vallitsevan tilanteen ylläpitäminen on hyvin pitkään ollut vahva, melkeinpä konsensusnäkemys. Karkeasti 80 prosenttia äänestäjäkunnasta on enemmän tai vähemmän ollut sillä kannalla.
Eskaloitumista ei näköpiirissä
Mattlin ei näe, että vaalien lopputuloskaan voisi eskaloida tilannetta Taiwanin ja Kiinan välillä.
Ennemminkin hän näkee mahdollisuuden tilanteen rauhoittumiselle, jos Kiinalle mieluisin ehdokas, gallupkakkonen KMT:n Hou, voittaisi. Paljon kuitenkin riippuu siitä, kuinka sovittelevan linjan tämä ottaisi.
Jos DPP voittaa, sen sisäpoliittinen asema olisi Mattlinin mukaan todennäköisesti aiempaa heikompi, sillä Taiwanissa on myös tyytymättömyyttä useita vuosia hallinnutta puoluetta kohtaan. Puolue ei välttämättä saa edes enemmistöä parlamenttiin.
– Jos he saavat enemmistön, se luultavasti ei ole vahva enemmistö. Myös voittomarginaali presidentinvaaleissa on luultavasti aika pieni.