Paula Risikko (kok.) on vaalipiirin kansanedustajista se, joka on ehtinyt osallistua useimmiten paikallisiin ja alueellisiin luottamustoimiinsa. Seinäjoen kaupunginvaltuustoon ja -hallitukseen sekä hyvinvointialueen valtuustoon ja hallitukseen kuuluva Risikko on ollut poissa kuudesta kokouksesta, kun niitä on ollut yhteensä 83. Poissaoloprosentti on 7.
Maalahtelainen Mikko Ollikainen (r.) on ollut poissa 13 prosentista kotikuntansa ja Pohjanmaan hyvinvointialueen kokouksista. Hän johtaa aluevaltuustoa.
RKP:n Joakim Strand on ollut poissa lähes puolesta (42,2% ) Vaasan valtuuston ja hallituksen sekä Pohjanmaan aluevaltuuston ja -hallituksen kokouksista. Kokouksia on ollut 71.
Miksi Risikolla ja Ollikaisella riittää aikaa osallistua kokouksiin, mutta Strandilla ei?
Kansanedustajista seuraavassa ryhmässä ovat ne, jotka kuuluvat kuntansa valtuustoon sekä -hallitukseen sekä hyvinvointialueensa valtuustoon.
Perussuomalaisten Mauri Peltokangas on ollut poissa yli puolesta (50,8 %) Kokkolan kaupunginvaltuustosta ja -hallituksesta sekä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Soiten valtuustosta.
Kaupunginvaltuustoa Kauhavalla johtava Janne Sankelo (kok.) on ollut paikalla kaikissa valtuuston sekä EP:n aluevaltuuston kokouksissa. Kaupunginhallituksen kokouksista häneltä on jäänyt väliin puolet. Poissaoloprosentti kokouksista on 34.
Runsaan viidenneksen - yli 27 % - kokouksista ovat olleet poissa SDP:n vaasalaiset kansanedustajat Kim Berg ja Matias Mäkynen sekä perussuomalaisten Jukka Mäkynen, myös Vaasasta.
Kansanedustaja, ministeri Antti Kurvinen kuuluu Kauhavan valtuustoon ja EP:n aluevaltuustoon. Kauhavalla poissaoloprosentti on 27 % ja aluevaltuustossa 44, yhteensä poissaoloprosentti 35.
Vaalipiirin laiskin kokoustaja löytyy Keski-Pohjanmaalta. Ministeri, keskustan kansanedustaja Mika Lintilä on ollut paikalla kolmessa kotikuntansa Toholammin kunnanvaltuuston kahdeksasta kokouksesta. Keski-Pohjanmaan aluevaltuustossa hän on ollut kaksi kertaa yhdeksästä kokouksesta. Lintilä on ollut poissa yli 70 % niistä kokouksista, joihin hänet vaaleilla on valittu.
Keskustan kansanedustajalla, pätkäministeri Mikko Savolalla on ollut kansanedustajista vähiten kokouksia. Hän kuuluu vain Ähtärin kaupunginvaltuustoon. Sen kymmeneen kokoukseen hän on ehtinyt vain viisi kertaa eli poissaoloprosentti 50 %.
Kristillisten Peter Östman ja keskustan Pasi Kivisaari kuuluvat läänin ahkerimpien kansanedustajien joukkoon. Kivisaari on ollut poissa vain seitsemän kertaa Seinäjoen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen 55 kokouksesta (poissaoloprosentti 13). Östman on ollut poissa noin joka viidennestä (19 %) Luodon kunnanvaltuuston ja -hallituksen kokouksesta sekä Pohjanmaan aluevaltuustosta.
Vaalipiirin kansanedustajista Anna-Maja Henriksson (r.), Anders Norrback (r.) ja Juha Mäenpää (ps.) eivät kuulu kotikuntansa eivätkä hyvinvointialueensa valtuustoihin.
Ennen hyvinvointialuevaaleja keskusteltiin siitä, riittääkö kansanedustajilla aikaa osallistua uuden merkittävän hyvinvointialueen johtamiseen. Kaava oli tuttu: puolueet haluavat kansanedustajat kärkiehdokkaiksi keräämään ääniä riippumatta siitä ehtivätkö he osallistua kokouksiin.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n kansalaisille vuonna 2022 tekemässä kyselyssä 67 % koki ongelmalliseksi sen, että sama henkilö voi olla yhtä aikaa kunnanvaltuutettu, aluevaltuutettu ja kansanedustaja. Aluevaaleissa oli ehdolla 111 kansanedustajaa, kuusi ministeriä ja kuusi eduskuntapuolueen puheenjohtajaa.
Viime kesänä 16 kansanedustajaa jätti keskustan Jouni Ovaskan johdolla toimenpidealoitteen, jonka tarkoituksena on ehkäistä kansanedustajan toimiminen kolmella mandaatilla vuoden 2025 aluevaaleista alkaen. Yksi aloitteen allekirjoittajista on RKP:n närpiöläinen kansanedustaja Anders Norrback. Työnsä lopettavan eduskunnan aikana aloite ei edennyt eteenpäin.
Eduskuntavaalit ovat vajaan kahden kuukauden kuluttua. Kokouksiin osallistuminen ei kerro kaikkea edustajien kyvykkyydestä. Vaikuttamista on monenlaista, mutta jos vaaleissa valittu kansanedustaja jättää väliin kotikuntansa ja maakuntansa keskeiset kokoukset, se on meidän äänestäjien syytä tietää. Eivät asiat etene eduskunnassakaan valiokuntien kokouksista tai täysistunnoista poissa olemalla.
Olen käynyt tämän kirjoitukseni pohjaksi läpi kansanedustajien kotikuntien valtuusto- ja hallituspöytäkirjat viime kunnallisvaaleista lähtien sekä uusien hyvinvointialueiden valtuustojen ja hallitusten pöytäkirjat. Kirjoitukseni pohjautuu 370 kokouksen pöytäkirjoihin.
Esa Nieminen
valt.maist.
Seinäjoki