On kulunut puoli vuotta siitä, kun Britannia äänesti eroavansa EU:sta. Heti äänestyksen jälkeen populistit Suomessa ja Euroopassa juhlivat. Heidän mielestään brexit aloittaisi eroaallon ja Suomi seuraisi perässä mahdollisimman nopeasti.
Näyttäisi tapahtuneen päinvastoin. Loppuvuoden Parlametri 2016 -tutkimuksen mukaan Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana 60 prosenttia suomalaisista, neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Huonona asiana jäsenyyttä piti vain 10 prosenttia – viisi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin! Jos Brexit on vaikuttanut suomalaisiin, se on vaikuttanut niin, että tykkäämme EU:sta enemmän. Mikä sai suomalaiset kannattamaan EU:ta entistä vahvemmin brexitin jälkeen?
Ensinnäkin suomalaiset ovat keskimäärin hyvin perillä muun Euroopan tapahtumista. Heti äänestystä seuraavina päivinä ja viikkoina alkoi paljastua, miten huono idea irrottautuminen oli. Kävi ilmi, että lähtemistä kannattaneen kampanjan väitteet olivat perustuneet monelta osin valheille. Huomattiin, että taloudellinen menetys on merkittävä. Tajuttiin, että eroprosessiin ei itse asiassa ole minkäänlaista suunnitelmaa – ja nyt, puoli vuotta myöhemmin, prosessia ei ole saatu edes alkuun. Suomalaiset ovat seuranneet brittien sekoilua ja vetäneet johtopäätökset.
Suomalaiset myös ymmärtävät, että isoja kansainvälisiä asioita on hoidettava isosti ja kansainvälisesti. Kauppatavarat, taide, raha ja ihmiset, samoin kuin vaikkapa rikollisuus ja saasteet, matkaavat sujuvasti rajojen yli. Siksi niitä kaikkia, hyviä ja huonoja asioita, tulee käsitellä ja hallita yhdessä.
Kolmanneksi – ja tämä on osittain valistunut arvaus – brexit avasi ihmisten silmät myös EU:n hyville puolille. Vaikka media Britanniassa ja muuallakin keskittyi esittelemään lähtemisen kannattajien argumentteja (ja niitä valheita), pääsi läpi myös silloin tällöin unohtuvia hyviä asioita. Pitkästä aikaa muistutettiin myös päivälehdissä, kuinka hyviä ja tarpeellisia EU:n sisämarkkinat, tiedeyhteisö ja vaikkapa puhelinhintojen säätely ovat – nyt kun Britannia uhkaa menettää ne. Ero tarkoittaisi tullimaksujen palautusta ja suurta takaiskua koko taloudelle.
Suomi hyötyy pienempänä vientitaloutena sisämarkkinasta tietysti suhteessa vielä enemmän. Brexit muistutti, mitä EU on tehnyt ympäristön puhdistamiseksi ja miten mukavaa on, että vaikkapa vauvanruoka on EU:n ansiosta turvallista kaikkialla Euroopassa. Puhumattakaan esimerkiksi lääkkeistä ja sähkölaitteista: ihanaa, ettei Suomen tarvitse testata kaikkien niiden turvallisuutta erikseen, vaan homma voidaan hoitaa EU-tasolla ja tehtäviä jakaen.
Eräs asia, joka Parlametri-tutkimuksessa ilahdutti minua erityisesti, on tämä: 90 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että EU-maiden kansalaisia yhdistävät tekijät ovat tärkeämpiä kuin meitä erottavat tekijät. Se on totta. EU yhdistää valtioita, kauppaa ja kulttuuria, mutta kaikkein tärkeintä on, että se yhdistää ihmisiä.
Vaikeuksien ja haasteiden keskellä jaan presidentti Niinistön uuden vuoden puheen terveiset Euroopan unionin yhteistyön merkityksellisyydestä, myös uusilla aloilla, kuten puolustuksellisen yhteistyön alkuaskelista. Hyvää uutta vuotta!
Miapetra Kumpula-Natri
Kirjoittaja on euro- parlamentaarikko.