Kuka on rikkonut Gazan aselepoa ja miten? Molemmat osapuolet ovat vapauttaneet vähintään sovitun määrän vankeja ja panttivankeja, vaikka STT:n joistakin jutuista on voinut saada väärän kuvan siitä, ettei Hamas olisi tehnyt näin.
Historialliseksi luonnehdittu Israelin ja äärijärjestö Hamasin välinen kolmivaiheinen aseleposopimus solmittiin tammikuussa. Taistelut taukosivat pääosin sovun myötä useiksi viikoiksi. Sittemmin Israel on jälleen jatkanut Gazan laajamittaista pommittamista ja ilmoittanut aloittaneensa myös maaoperaation Gazan kaupungin liepeillä.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Timo R. Stewartin mukaan on vaikea arvioida, mitä Gazan tilanteen ja aseleposopimuksen suhteen seuraavaksi tapahtuu. Israelin merkittävimmän liittolaisen Yhdysvaltojen ja presidentti Donald Trumpin hallinnon toimet voivat vaikuttaa seuraaviin kehitysaskeliin merkittävästi.
– Nykyinen kaaos Valkoisessa talossa on tehnyt vähän kaikesta mahdollista, tutkija toteaa.
Hänen mukaansa voi kuitenkin hyvin olla, ettei kuluvan vuoden aikana Gazan tilanteeseen tule merkittäviä muutoksia. Niin pitkään, kun Israel kokee tilanteen olevan hallinnassa, ei pääministeri Benjamin Netanjahulla varsinaisesti ole tarvetta tehdä ratkaisuja.
– Netanjahun ratkaisu jo pitkään on ollut pelata aikaa, Stewart huomauttaa.
Sisäpoliittisesti aselevon toiseen vaiheeseen siirtyminen on Israelille myös hankalaa. Netanjahun hallitus ei todennäköisesti pysyisi koossa, jos aselevossa edettäisiin toiseen vaiheeseen.
Mitä alun perin sovittiin?
Aselevon ensimmäisen vaiheen sovittiin kestävän 42 päivää, ja se tuli voimaan tammikuun 19. päivä. Aseleposopimuksen ensimmäiseen vaiheeseen kuului useita eri kohtia: Hamasin oli määrä vapauttaa 33 panttivankia ja Israelin yli 1 700 palestiinalaisvankia. Vihollisuuksien oli määrä tauota. Gazaan oli määrä toimittaa tarvikkeita, ja Hamasin sovittiin saavan siirtää myös taistelijoitaan sairaalahoitoon Egyptin Rafahiin. Neuvottelut aseleposopimuksen toisesta vaiheesta oli myös määrä aloittaa viimeistään ensimmäisen vaiheen 16. päivänä eli helmikuun alkupuolella.
Vain osa toteutui
Hamas vapautti sovitun määrän panttivankeja: 25 panttivankia vapautettiin, minkä lisäksi Hamas palautti kahdeksan surmansa saaneen panttivangin ruumiit. Israel vapautti puolestaan noin 1 900 palestiinalaisvankia. Vihollisuudet taukosivat pääosin.
– Molemmat osapuolet rikkoivat tätä kohtaa vähän, mutta pääosin se piti, summaa Stewart.
Stewartin mukaan saatavilla olevien tietojen perusteella Gazaan ei toimitettu tarvikkeita siinä määrin kuin piti ja taistelijat eivät ainakaan sovitussa laajuudessa päässeet sairaalahoitoon Egyptin puolelle. Tietoja on kuitenkin ollut vaikea varmentaa riippumattomista lähteistä.
Myöskään aseleposopimuksen toisesta vaiheesta ei aloitettu neuvotteluja sovitun mukaisesti.
– Tämä oli tärkein asia, joka jäi toteutumatta, Stewart toteaa.
Milloin ensimmäisen vaihe päättyi?
Aselevon ensimmäinen vaihe päättyi virallisesti maaliskuun ensimmäisenä päivänä aamulla. STT on aikaisemmin uutisoinut virheellisesti, että ensimmäinen vaihe olisi päättynyt helmikuun lopussa.
Alkuperäisen sopimuksen mukaisesti aselevon toisen vaiheen oli määrä tulla voimaan heti ensimmäisen vaiheen päätyttyä eli maaliskuun alussa. Toisen vaiheen toteutuksesta ei ollut edelleenkään sovittu, mutta aselevon piti jatkua niin kauan kuin neuvottelut tästä aiheesta jatkuivat, Stewart huomauttaa.
Israel katkaisi kaiken humanitaarisen avun pääsyn Gazaan ensimmäisen vaiheen päätyttyä maaliskuun alussa, mutta muilta osin aselepo pääosin piti useamman viikon ajan.
Pommitukset jatkuivat
Israel aloitti uudestaan laajamittaiset iskut Gazaan 18. maaliskuuta vastaisena yönä. Israel sanoi tuolloin jatkavansa sotatoimia Gazassa, koska Hamas ei ole vapauttanut viimeisiä panttivankeja eikä ole suostunut jatkamaan aselepoa. Perjantaina Israelin asevoimat sanoi aloittaneensa uuden maaoperaation Gazan kaupungin itäpuolella.
Israel oli jo aiemmin vaatinut Hamasia jatkamaan ensimmäistä vaihetta ja vapauttamaan lisää panttivankeja. Hamas ei suostunut Israelin vaatimukseen, vaan vaati siirtymistä aselevon toiseen vaiheeseen.
Alkuperäisen sopimuksen mukaan kaikki loputkin elävät panttivangit piti vapauttaa, mutta vasta aselevon toisessa vaiheessa. Toisessa vaiheessa oli myös muun muassa määrä sopia pysyvästä tulitauosta.
STT on aiemmin joissakin Gazaa koskevissa uutisversioissaan kertonut vain Israelin kannan, minkä myötä kokonaistilanteesta on voinut saada virheellisen kuvan siitä, ettei Hamas olisi täyttänyt osaansa ensimmäisen vaiheen luovutuksista.
Alkoivatko neuvottelut toisesta vaiheesta?
Tulitauon toisesta vaiheesta ei ainakaan toistaiseksi ole vielä todella neuvoteltu, vaikkakin joitakin diplomaattisia keskusteluja asiasta on käyty kevään mittaan.
– Israelin tulkinta tästä on, että neuvottelut eivät ole virallisesti koskaan alkaneet, koska Hamas vaatii mahdottomia. Hamasin mukaan neuvottelut eivät ole virallisesti alkaneet, koska Israel ei ole tähän suostunut. Myös israelilaismediassa on raportoitu sotasensuurista huolimatta siitä, että Israel ei ylipäänsä suostunut aloittamaan neuvotteluja, Stewart sanoi STT:lle maaliskuun lopussa.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu kehotti 16. maaliskuuta neuvottelijoitaan jatkamaan epäsuoria keskusteluja Hamasin kanssa aselevon ylläpitämisestä. Israelilaismedian mukaan neuvotteluja oli tarkoitus jatkaa Yhdysvaltain erityislähettilään Steve Witkoffin aiemmin samalla viikolla esittelemän ehdotuksen pohjalta.
– Witkoff ehdotti, että aselevon ensimmäistä vaihetta jatketaan useilla kymmenillä päivillä vastineeksi siitä, että Hamas vapauttaa lisää panttivankeja, Stewart kertoo.
Hamas tyrmäsi ehdotuksen sanomalla, ettei se kuulu alkuperäiseen sopimukseen.
Maaliskuun lopussa Hamas kertoi hyväksyneensä välittäjien esityksen aselevon jatkamisesta. Israel puolestaan on ilmoitti antaneensa esitykseen oman vastaehdotuksensa.