– En näe itseäni sinänsä elokuvaohjaajana, toteaa Mika Kaurismäki.
– Koen enemminkin, että matkustan kameran kanssa niin kuin antropologi eri puolilla maailmaa ja tarkkailen elämää.
Brasiliassa yli toistakymmentä vuotta asunut elokuvaohjaaja Mika Kaurismäki ei ole tästä syystä juuri koskaan pitänyt erityisesti suuren koneiston studioelokuvista, vaikka sellaisenkin hän on ohjannut vieläpä aivan viime aikoina.
Sen sijaan todellisuuden hyödyntäminen on ollut hänen tärkein työvälineensä jopa niin pitkälle, että hänelle itselleen täysin dokumentaarinen elokuva on monille muille näyttäytynyt fiktiona. Näin kävi esimerkiksi vuonna 1991 ilmestyneen Zombie ja Kummitusjuna -elokuvan kohdalla, jossa pääosaa esitti Sleepy Sleepersin basisti Silu Seppälä.
Elokuva merkitsi Kaurismäelle myös tärkeää taitekohtaa. Zombie ja Kummitusjuna viimeistään päätti hänen uransa sellaisena elokuvaohjaajana, jollaisena suomalaiset olivat Mika Kaurismäen siihen asti tunteneet. Elokuva oli pitkään Kaurismäen viimeisin suomenkielinen tuotanto, kun vuoroon tulivat dokumentit ja ulkomaiset tuotannot Saksaa, Etelä-Afrikkaa ja Yhdysvaltoja myöten.
– Tein 1980-luvulla niin paljon elokuvia Suomessa, joten tuntui, etten halua jäädä toistamaan samaa kaavaa tehden täällä vain sitä kaurismäkeläistä elokuvaa. Se olisi ollut hyvin helppoa ja varmaan järkevääkin, mutta kaipasin nähdä muutakin maailmaa ja matkustaa kameran kanssa ympäri palloa, Kaurismäki toteaa.
"Uskallan nyt mennä lähemmäksi ihmistä"
Ulkomailla Mika Kaurismäki oli asunut jo opiskellessaan elokuvaohjausta Saksassa 1970–1980 -lukujen taitteessa, mutta viimeistään maailmalla tehdyt dokumentit muuttivat Kaurismäen työtapaa lopullisesti.
Etenkin näyttelijätyön ohjaamiseen Kaurismäki kokee saaneensa "paljon potkua" siitä että hän on saanut tehdä töitä eri puolilla maailmaa erilaisten ihmisten kanssa.
Ennen näyttelijät olivat aina sivuosassa hänen elokuvissaan.
– Aikaisemmin mietin ensin kuvat ja kuvauspaikat. Vasta lopuksi näyttelijä tuli siihen. Nyt lähden usein liikkeelle näyttelijöistä, ja kohtaus rakennetaan henkilöhahmojen pohjalta. Sitten vasta mietitään kerrontaa ja muuta, Kaurismäki sanoo ja jatkaa:
– Uskallan nyt mennä lähemmäksi ihmistä kameran kanssa, koska dokumenttia tehdessä ihmisiin on pakko olla oikea ja normaali kontakti. Varsinkin nuorempana piilouduin helposti koneiston taakse.
Dokumenttimenneisyyden jäljet näkyvät etenkin hänen viimeisimmissä "Suomi comeback" -ajan elokuvissa. Vuonna 2008 ilmestynyt Kolme viisasta miestä rikkoi lopulta jopa 17-vuotiseksi venähtäneen tauon suomenkielisten elokuvien teossa.
– En olisi ilman dokumenttikokemusta uskaltanut mennä tekemään sitä. Siinä ei ollut käsikirjoitusta. Se kuvattiin siinä hetkessä ja on täysin sidottu siihen todellisuuteen. Tietenkin olimme keskustelleet metodista etukäteen, etteivät näyttelijät olleet täysin tyhjän päällä, Kaurismäki kertoo.
"En uskonut koskaan tekeväni historiallista elokuvaa"
Vuonna 2012 Kaurismäki päätti tehdä jotain, mitä hän ei ollut kokeillut aiemmin urallaan ja astui epämukavuusalueelleen. Kun kanadalainen käsikirjoittaja Michel Marc Bouchard pyysi Kaurismäkeä ohjaamaan epookkielokuvan Ruotsin kuningatar Kristiinasta, hän ei voinut kieltäytyäkään.
Tyttökuningas -elokuvan teon hän kuitenkin kokee hyvin raskaaksi prosessiksi, sillä joulukuussa elokuvateattereihin saapuva elokuva edustaa Kaurismäelle juuri sellaista studioelokuvaa, jota hän on tähän mennessä yrittänyt välttää.
– En ikinä olisi voinut kuvitella, että tekisin historiallista elokuvaa. Kun puvunvaihtoon menee tuntitolkulla, niin ohjaajana vähän siinä miettii, että mitä tässä nyt tekisi. Puvustusta ja lavastusta myöten suuri koneisto määrää niin paljon tekemisen rytmiä, toteaa Kaurismäki.
Syyskuussa 60 vuotta täyttävä elokuvaohjaaja ei kuitenkaan kadu uuden kokeilua, sillä samalla oma vahvuusalue on entisestään selkiytynyt.
– Olen ohjaajana ehkä eniten omimmillani pienissä elokuvissa, joissa kaikki – koko tarina ja tuotantokoneisto – on omissa näpeissäni.
Sellainen on Tyttökuninkaan tavoin viime vuonna Turussa kuvattu Elämältä kaiken sain -draamakomedia, joka on jatkoa Kaurismäen viime vuosina ilmestyneille suomenkielisille elokuville. Elokuva saa ensi-illan tämän viikon perjantaina.
JOHANNA JUUPALUOMA