Kuluneen viikon ulkopoliittisen keskustelun keskeinen teema on ollut kysymys siitä, pitäisikö Suomen sanoutua irti jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Puolustusvoimain komentajan Janne Jaakkolan viikko sitten antama haastattelu tuntui viittavan sotilaiden uuteen arvioon. Olen itse mukana ryhmässä, joka on käynnistänyt asiaa koskevan kansalaisaloitteen. Mistä siis on kyse?
Kansainvälisessä politiikassa on meneillään vaihe, jossa valtiokeskeinen ajattelu ja turvallisuus korostuu monenkeskisten järjestelyjen kustannuksella. Sääntöpohjaisuuden mureneminen ei ole Suomen tavoite eikä etujemme mukaista. Omia ratkaisujamme pohtiessamme meidän on kuitenkin otettava huomioon, että maailma on raadollinen.
Syyt kielteiseen kehitykseen ovat selkeästi näkyvissä. Venäjä käynnisti tuhat päivää sitten täysimittaisen sodan rauhanomaista naapurivaltiotaan Ukrainaa vastaan. Se on toiminnallaan monin tavoin osoittanut piittaamattomuutensa kansainvälisen oikeuden määräyksistä.
Toinen isoa kuvaa muuttava tekijä on Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi. Hänen ”Amerikka ensin” -politiikkansa ei pane paljon painoa kansainväliselle oikeudelle. On todennäköistä, että Naton eurooppalaisten jäsenten, siis myös Suomen, on kannettava entistä suurempaa vastuuta liittokunnan puolustuksesta.
Ottawan sopimus astui voimaan 1999. Siihen on liittynyt 164 valtiota, ulkopuolelle on jäänyt 33. Suomi liittyi sopimukseen perusteellisen harkinnan jälkeen vasta vuonna 2012 yhtenä viimeisistä siihen liittyneistä valtioista. Puolustusvoivat valmisteli pitkään vaihtoehtoisia asejärjestelmiä maamiinoja korvaamaan. Omaa harkintaamme hankaloitti tieto siitä, että Venäjä ei ollut liittymässä sopimukseen. Sen lisäksi sopimuksen ulkopuolella ovat pysyneet keskeiset suurvallat Yhdysvallat, Kiina ja Intia.
Suomen viisitoista vuotta sitten tekemä päätös liittyä Ottawan sopimukseen perustui tyystin muihin syihin kuin omaan turvallisuuteemme. Summittaisesti maastoon kylvetyistä jalkaväkimiinoista oli kehittynyt suuri humanitaarinen ongelma Lähi-idän ja Afrikan alueellisten konfliktien yhteydessä.
Kansainvälisen tilanteen jyrkkä muutos pakottaa meidät valjastamaan hevosen kärryjen eteen ja arvioimaan miinakysymystä ensi sijassa oman turvallisuutemme lähtökohdista. Suomi tunnistaa humanitaariset ongelmat, eikä jalkaväkimiinojen palauttaminen puolustuksemme arsenaaliin niitä pahentaisi. Ottawan sopimuksesta erotessammekin tukisimme edelleen sen humanitaarisia tavoitteita ja osallistuisimme kansainväliseen miinayhteistyöhön.
Keskustelu miinoista jatkuu, ja asia tulee todennäköisesti esille lähiviikkoina valmistuvassa puolustuspoliittisessa selonteossa. Kansalaisaloitteen tarkoitus on ryydittää keskustelua ja patistaa eduskuntaa aloitteellisuuteen tärkeässä kysymyksessä. Aloite, joka löytyy sivustolta kansalaisaloite.fi, avautuu allekirjoituksia varten symbolisesti itsenäisyyspäivänä.