Jääkiekkoliigan otteluista on pelattu nyt kolmannes. Edessä on tauko, joka on pyhitetty Suomen maajoukkueen EHT-sarjaan kuuluville otteluille. Seurajoukkueet pelaavat samanaikaisesti CHL-sarjan neljännesvälieräotteluita.
Helsingissä pelattaviin maaotteluihin on valittu joukkue, jonka vahvuus on 23 pelaajaa. Näistä vain viisi saa elantonsa kotoisesta liigastamme.
KHL:ssa työskenteleviä pelimiehiä joukkueessa on 13 ja Ruotsin pääsarjassa ahkeroivia neljä. Mukaan on kelpuutettu lisäksi Sveitsin pääsarjasta yksi. Alunperin sieltä valittiin kaksi, mutta Sean Bergenheimin loukkaantuminen avasi portin yhdelle kotimaiselle liigapelaajalle.
Liigapelaajistamme kaksi on viime kauden mestarijoukkueesta Kärpistä, kaksi Tapparasta ja yksi Lukosta. NHL:ssä rahastavia pelimiehiä ei voitu valita, koska suuren meren takana sarja pyörii ilman taukoja.
Valinnat saivat Tuulettajan pohtimaan kotimaisen liigan tasoa. Sarja on suljettu vuoteen 2018 saakka. Tosin ensi kaudeksi liigaan on nostettu jo Mikkelin Jukurit, joka on Mestiksessä nyt kolmantena.
Vaikka Jukurit on pelannut kaksi ottelua enemmän kuin sarjaa johtava Oulun Kärppien ”kakkosjoukkue” Kajaanin Hokki, niin kajaanilaisilla on jo peräti kahdeksan sarjapistettä enemmän.
Tuulettaja on ehtinyt kuluvalla kaudella nähdä jo kaikkien liigajoukkueitten otteluja ja joutuukin toteamaan, että kotimaisen liigan taso on laskenut. Parhaat pelaajat on imuroitu parempiin sarjoihin.
Kotoinen Sport on vielä tässä vaiheessa tavoitteestaan jäljessä, eli kymmenen joukkueen huonommalla puolella, mutta päämääränä ovat kuitenkin pudotuspelit. Hyvä näin.
Liigan on pikaisesti palattava siihen, että sarjasta pudotaan ja noustaan kilpailullisin perustein. Ei siis kabinettipäätöksin. Kilpailu kun nostaa tasoa.
Mikäli liiga pysyy suljettuna, niin Mestis kuolee. Jääkiekkoliiton hallitus onkin hädän hetkellä tehnyt päätöksen, että liigan maksamista kehitysrahoista maksetaan Mestiksen runkosarjan voittajalle 40 000 euroa, kakkoselle 20 000, kolmannelle 10 000 ja neljännelle 5 000 euroa.
Lisäksi runkosarjan neljälle parhaalle maksetaan samat summat. Järjestelmä on voimassa tämän kauden lisäksi kaksi seuraavaa kautta, eli niin kauan kuin Liiga pysyy suljettuna. Tekohengitystä siis tämäkin.
Hiihtokausikin saatiin viikonvaihteessa avatuksi Sotkamon Vuokatissa, ja mitä ihmettä? Vaasalaiset olivat siellä parrasvaloissa sekä huonossa että pahassa.
Tuore kaksosten isä, Matias Strandvall, ylitti Suomen cupin sprinttifinaalissa ensimmäisenä maaliviivan ja tuulettaa voittoaan, mutta myöhemmin hänen suorituksensa hylättiin ja maaliviivan toisena ylittänyt, hänkin siis vaasalainen, Toni Ketelä julistettiin voittajaksi.
Strandvall oli hiihtänyt tuoreehkon ukkomiehen Ville Nousiaisen suksien päälle ja aiheuttanut tämän kaatumisen.
Tuulettajaa harmittaa toki enemmän Matiaksen kuin Villen puolesta, sillä Ville oli siinä vaiheessa letkan viimeisenä ja vailla mahdollisuuksia.
Viestissä Tonin ja Matiaksen hiihto palkittiin kolmannella sijalla. Poikien edustama seura ei kuitenkaan ole Vaasan Hiihtäjät, vaan uusikaarlepyyläinen IF Minken.
Vielä viime kaudella vaasalaisseuraa edustanut Joni Mäkikin vaihtoi täksi kaudeksi Pyhäjärven Pohtiin. Joni ei sairautensa vuoksi kuitenkaan päässyt aloittamaan kauttaan Vuokatin lumilla.
Seurasiirrot kasvattajaseuroista ”eteenpäin” ovat tätä päivää.