Suomessa oli tammikuun puolessavälissä yli 300 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta, joita poliisi ei ole kyennyt poistamaan maasta, kertoo Maahanmuuttoviraston Migrin turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.
Lisäksi Revon mukaan runsaan 170 ihmisen osalta turvapaikkaa hakeneen vastaanottopalvelut ovat lakanneet.
Maasta poistaminen eli käännytys tulee kyseeseen sen jälkeen, jos turvapaikkaa hakenut on saanut lainvoimaisen kielteisen päätöksen. Maasta poistamisesta vastaa viime kädessä poliisi tai rajavartiolaitos.
Viranomaiset ovat viime aikoina alkaneet herätä siihen, että kaikki käännytyspäätöksen saaneet eivät välttämättä poistu maasta vaan jäävät Suomeen laittomasti.
Käännytyspäätökset alkavat tulla ajankohtaisiksi, kun Migrin ennätysvuoden 2015 tehdyistä turvapaikkapäätöksistä alkaa tulla ratkaisuja oikeusasteista.
Toistaiseksi turvapaikkapäätösvalitukset on keskitetty Helsingin hallinto-oikeuteen, mutta helmikuun alusta niitä aletaan käsitellä myös Itä-Suomen, Pohjois-Suomen ja Turun hallinto-oikeuksissa.
– Tuhansia on edelleen hallinto-oikeudessa jonossa, Repo toteaa.
Hallinto-oikeuden päätösten jälkeen turvapaikanhakija voi yhä anoa kielteisestä päätöksestä valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Maahanmuuttovirasto teki viime vuonna kaikkiaan yli 28 000 turvapaikkapäätöstä, ja näistä noin joka neljäs oli myönteinen. Vastaavasti Helsingin hallinto-oikeus kumosi ja palautti käsittelyyn viime vuonna tehdyistä päätöksistä neljänneksen.
Turvapaikkapäätöksistä valittamisen yhteydessä on noussut esiin myös uusi ilmiö, johon Migri on joutunut varautumaan.
Migrin oikeus- ja maatietoyksikön johtajan Hanna Helingon mukaan moni on valitusvaiheessa tuonut esiin sen, että kuuluu seksuaalivähemmistöön.
Lisäksi turvapaikkapäätöstä odottaessaan jotkut ovat kääntyneet kristityiksi.
Migri on joutunut pyytämään apua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen etujärjestöltä Setalta ja Suomen ekumeeniselta neuvostolta siihen, miten väitteiden todenperäisyyttä selvitetään kunnioittavasti.
Seta on Helingon mukaan järjestänyt koulutusta siitä, miten sukupuolisesta suuntautumisesta kannattaa kysyä. Migrissä on myös kiinnitetty huomiota siihen, onko puhuttelija samaa vai eri sukupuolta kuin hakija.
Uskonnon suhteen puolestaan selvitetään muun muassa sitä, miten hakija on osallistunut seurakunnan toimintaan.
– Pyrimme vakuuttumaan siitä, että kristinuskoon kääntyminen on aitoa, Helinko sanoo.
Uskonnollisella vakaumuksella tai seksuaalisella suuntautumisella voi olla vaikutusta turvapaikkapäätökseen, jos hakija voisi joutua lähtömaassaan niiden vuoksi vaaraan.
Lähtömaan muuttunut turvallisuustilanne on ollut yleisin syy sille, että hallinto-oikeus on palauttanut turvapaikkapäätöksen uudelleen käsiteltäväksi.
Tiistaina julkaistuissa maatietoselvityksissään Migri arvioi Irakin, Somalian ja Afganistanin tilanteen pysyneen pääpiirteissään samana kuin puoli vuotta sitten.
Suurin muutos on tapahtunut Irakin Mosulin turvallisuustilanteen arvioinnissa. Migrin edellinen maatietoraportti tehtiin keväällä 2016, ennen kuin Mosulin taistelu oli alkanut.
Viime vuosina Suomeen on tullut turvapaikanhakijoita eniten Irakista, mutta ennätysvuodesta 2015 hakijamäärät ovat vähentyneet.
Kun vuonna 2015 turvapaikkaa haki Suomesta yli 32 000, viime vuonna hakijoita oli 5 657.
Migri on tänä vuonna varautunut rahoituksen puolesta 10 000 hakijan käsittelyyn. Samaan aikaan jonossa on yhä yli 3 800 turvapaikkahakemusta, jotka on jätetty vuonna 2015.
– Valtaosalle turvapaikkapuhuttelu on tehty, turvapaikkayksikön johtaja Repo sanoo.
MARKKU UHARI / LÄNNEN MEDIA