Maahanmuuttovirasto (Migri) on perunut aikeensa siirtää Oulun Heikinharjun vastaanottokeskuksessa asuvia ukrainalaisia lyhyellä varoitusajalla muualle Suomeen. Viraston ylijohtaja Ilkka Haahtela vahvistaa STT:lle, että päätös siirtämisistä on peruttu.
Sanomalehti Kaleva uutisoi aiemmin perjantaina, että sen tietojen mukaan noin sata ukrainalaista oli kertonut saaneensa torstaina viestin, jonka mukaan heidän asuntonsa olisi tyhjennettävä. Migrin vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi vahvisti tiedon ukrainalaisten siirtämisestä myös STT:lle.
Iltapäivällä ylijohtaja Haahtela pahoitteli tilannetta viestipalvelu X:ssä ja kertoi, että asia korjataan välittömästi.
– Migri ei siirrä Oulun vastaanottokeskuksen asukkaita Oulun ulkopuolelle. Jo siirretyille asukkaille tarjotaan mahdollisuus siirtyä Ouluun, Haahtela kirjoitti.
Myös julkisuus vaikutti perumiseen
Haahtelan mukaan on mahdollista, että kaikki ukrainalaiset eivät voi jatkaa asumista samassa vastaanottokeskuksessa. Tällöin majoitusta pyrittäisiin kuitenkin etsimään Oulun sisältä, hän kertoo.
– Tässä tehtiin sellainen virhe, että pohjoisessa on pitkät välimatkat, ja jos kerralla viedään iso joukko muualle asumaan ja sitä kautta heille tarjotaan muuta majoitusta, niin tietenkin se vaikuttaa heidän elämäänsä hyvin vahvasti, Haahtela sanoo STT:lle.
Sinänsä on tyypillistä, että ihmisiä saatetaan siirtää vastaanottokeskuksesta toiseen. Haahtelan mukaan aiempi päätös siirtämisistä liittyi valmiuden ja varautumisen nostamiseen poikkeustilanteessa. Rauhallisissa oloissa Oulun vastaanottokeskus keskittyy "lähinnä majoitustoimintaan", mutta tarvittaessa toimintatapoja muutetaan.
– Missään nimessä ei ole priorisoitu tulijoita mitenkään. Ukrainalaiset eivät todellakaan väistä tai siirry sen takia, että saadaan muille tilaa majoittua samalla lailla kuin he ovat majoittuneet, Haahtela sanoo.
Haahtelan mukaan myös asian saama julkisuus vaikutti siirtämispäätöksen perumiseen, mutta ei ollut ainoa syy.
– Tässä on varmasti käynyt niin, että kun nostetaan valmiutta ja varautumista, niin on katsottu, että tällaisiakin siirtoja voisi tehdä. Mutta kun tätä arvioidaan eri näkökulmista ja mietitään ukrainalaisten tilannetta, niin katsottiin, että tältä kohtaa meidän pitää korjata tämä tilanne.
"Tietysti harmillista"
Migrin vastaanottoyksikön johtaja Nurmi kertoi aiemmin perjantaina STT:lle, että suuri osa Oulun vastaanottokeskuksessa asuvista on ukrainalaisia. Hän sanoi, että asiakassiirrot vaikuttavat myös muihin viraston vastaanottokeskuksiin.
Muun muassa Keskisuomalainen on aiemmin kertonut, että itärajalla viime viikkoina turvapaikkaa hakeneita on siirretty Jämsään Keski-Suomeen, ja KMV-lehden mukaan turvapaikanhakijoita on siirretty muun muassa Mänttä-Vilppulaan Pirkanmaalle.
– Itärajan tilanteen takia kohotamme tietyissä keskuksissa valmiutta, ja se valitettavasti tarkoittaa joissain tapauksissa myös sitä, että tehdään asiakassiirtoja, Nurmi sanoi STT:lle.
Asiakassiirrot ovat hänen mukaansa itärajan tilanteen vuoksi välttämättömiä.
Oulussa pakolaisia auttava projektikoordinaattori Tanja Huttu sanoi aiemmin Kalevalle, että siirtoja oli järjestetty Raaheen ja Kemijärvelle. Huttu kertoi, että Oulun vastaanottokeskuksessa asuvien ukrainalaisten joukossa on perheitä, joiden lapset käyvät alueella koulua ja päiväkotia. Osalla ihmisistä on Hutun mukaan myös työpaikka alueella.
Nurmi ei päivällä kommentoinut sitä, kuinka monia ihmisiä suunnitellut siirrot olisivat koskeneet tai sitä, mihin vastaanottokeskuksiin asukkaita olisi siirretty. Myöskään Haahtela ei vahvistanut näitä tietoja.
Ukrainalaiset voivat hakea kotikuntaoikeutta
Elokuun alusta Venäjän viranomaiset ovat sallineet noin 900 ihmisen kulkea Suomen itärajan rajanylityspisteille ilman, että näiden ihmisten matkustusasiakirjat ovat olleet kunnossa. Heistä osa on sittemmin hakenut Suomesta turvapaikkaa.
Tilanteen seurauksena kaikki itärajan rajanylityspisteet paitsi Raja-Jooseppi Lapissa on suljettu henkilöliikenteeltä 23. joulukuuta asti.
Venäjän Ukrainassa käynnistämän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen yli 60 000 ukrainalaiselle on puolestaan myönnetty tilapäistä suojelua ja oikeus olla Suomessa.
Ukrainalaiset voivat hakea Suomesta kotikuntaoikeutta sen jälkeen, kun he ovat oleskelleet Suomessa vähintään vuoden.
Nurmi suositteleekin nyt siirron kohteena olevia hakemaan kotikuntaoikeutta, jotta he voivat jäädä asumaan haluamaansa kuntaan.
– Nyt on viimeistään hyvä aika hakea sitä kotikuntaoikeutta, hän sanoo.
Suomeen itärajalta pyrkiviä aletaan rekisteröidä järjestelykeskuksissa
Itärajalta Suomeen pyrkiviä henkilöitä ryhdytään rekisteröimään järjestelykeskuksissa. Päätös koskee niitä maahantulijoita, joilla ei ole kunnossa olevia matkustusasiakirjoja. Asiasta päätti valtioneuvosto iltapäivän istunnossaan.
Päätös astuu voimaan heti, ja se on voimassa yhden kuukauden eli joulukuun 23. päivään saakka.
Päätöksen liitteenä olevasta sisäministeriön muistiosta ilmenee, että Rajavartiolaitos, Maahanmuuttovirasto ja poliisi ovat pitäneet tällä hetkellä tarpeellisena kahden järjestelykeskuksen perustamista. Paikkakunniksi on nimetty Joutseno ja Oulu. Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskuksiin on jo perustettu keskitetyn rekisteröinnin pisteet.
– Poliisi on varautunut näiden järjestelykeskusten perustamiseen suunnittelemalla tarpeellisia resursseja. Poliisihallituksen arvion mukaan yhdessä järjestelykeskuksessa olisi mahdollista rekisteröidä enintään 400 maahantulijaa vuorokaudessa, jos rekisteröintiä tehdään ympärivuorokautisesti, muistiossa kerrotaan.
Arvio järjestelykeskusten tarpeesta, määrästä ja sijainnista voi kuitenkin muuttua, jos tilanne muuttuu.
Muistion mukaan maahantulija on velvollinen oleskelemaan järjestelykeskuksessa rekisteröinnin ajan, jollei esimerkiksi terveydellinen tai vastaava syy edellytä muuta. Majoitus on kuitenkin tarkoitettu lyhytaikaiseksi, ja sen on määrä kestää muutamasta päivästä viikkoon.
– Päätöksellä varmistetaan se, ettei Suomessa oleskele vapaasti henkilöitä, jotka eivät täytä maahantulon edellytyksiä, mutta joita ei myöskään ole viranomaisten toimesta vielä tunnistettu ja rekisteröity, sisäministeriö kertoo tiedotteessa.