Kansallinen metsä- ja ilmastokeskustelu on keskittynyt hiilensidontaan, hakkuumääriin ja luontokadon estämiseen. Ne ovat tärkeitä asioita, joita pitää edistää. Metsien monikäytöstä ei ole kuitenkaan keskusteltu riittävästi.
Yhdessä sosiaalisen median kommentissa ilmasto- ja luontokysymykset ratkaistaan lopettamalla hakkuut Suomen metsissä. Epäselväksi jäi, lakkautettaisiinko myös Suomen sahat ja kartonkitehtaat, tulisiko maahamme 60 000 työtöntä lisää, ja loppuisivatko 11 miljardin vuotuiset vientitulot?
Metsänhakkuiden merkittävä vähentäminen vaikuttaisi potentiaalisiin marjasatoihin, sillä metsähoito vaikuttaa suoraan kenttäkerrokseen tulevan valon määrään.
Päämetsämarjat eli puolukka, mustikka ja suomuurain tarvitsevat valoa marjoakseen. Marjoja ei voi kerätä hoitamattomista ryteiköistä, joissa valoa ei pääse riittävästi kenttäkerrokseen. Toki kesäsäät ja pölyttäjät vaikuttavat keskeisesti marjasatoihin.
Metsäojitusten aiheuttamat puustonkasvut ovat lisänneet myös puustojen varjostusta haitaten suomuuraimien marjomista. Näin ollen suomuurain hyötyy tihentyneen puuston harvennuksista puuntuotantoon sopivilla turvemailla, joissa ekologiset jatkuvan kasvatuksen harvennukset ovat suositeltavia.
Vuonna 2022 kauppaan tulleiden päämetsämarjojen arvo oli liki 25 miljoonaa euroa Ruokaviraston mukaan. Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden mukaan puolukkasato voi ylittää 50 kg hehtaarille vuodessa.
Sopivilla kuusikoiden harvennuksilla on Itä-Suomessa voitu optimoida herkkusienisatoja. Avohakkuut hävittävät metsäsienet, kun puiden ja sienten välinen symbioosi loppuu. Mutta liian tiheissä puustoissa sienet eivät saa sadevettä.
Joensuun yliopistossa tutkittiin kansalaismielipiteitä metsämaisemasta. Tulosten mukaan harvennettu puusto oli kauniimpi kuin hoitamaton ryteikkö. Tutkimuksissa oli keskeistä, ettei kansalaisille kerrottu, mitä toimia metsissä oli tehty. Tällöin saatiin puolueettomat vastaukset ilman metsien käyttöön liittyviä ennakkoasenteita.
Toisaalla kesäkuun alussa Helsingin Sanomissa Luonnonvarakeskuksen professori Annika Kangas arvioi kansallista metsäkeskustelua. Keskustelusta voi saada vaikutelman, että se on osin poliittista ja ideologista huutelua metsien käytön puolesta ja sitä vastaan.
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Tavallisen ja osin luonnosta vieraantuneen kansalaisen on kuitenkin vaikeaa erottaa oikeaa metsätietoa väärästä.
Tutkimusten mukaan puustojen harvennukset auttavat metsämarjoja. Esimerkissä asuntoalueen läheiseen kaupungin metsään suunniteltiin harvennushakkuita, joita vastustettiin mm. marjasatojen menettämisen pelossa.
Yhteenvetona metsien monikäyttöä on tarpeen arvioida osana metsien hyödyntämistä. Metsiä tarvitaan puuntuotannon lisäksi esimerkiksi hiilensidontaan, virkistykseen, matkailuun, suojeluun ja keräilyyn.
Metsien monikäyttö ja metsänhoito voivat tukea parhaimmassa tapauksessa toisiaan.
Risto Lauhanen
MMT, SeAMK
Kari Laasasenaho
FT, SeAMK