Metsästäjäliitto esittää lausunnossaan karhujen poikkeuslupien enimmäismääräksi 157 yksilöä maa- ja metsätalousministeriön esittämän 133 luvan sijaan.
Metsästäjäliiton mielestä esityksen mukainen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistaminen koko Suomen alueella on hyvää kehitystä. Laajeneminen alueille, joilla karhunmetsästys ei ole ollut mahdollista, parantaa petoyhdysmiesverkoston toimivuutta ja paikallisten suhtautumista karhuun.
Metsästäjäliitto esittää vakiintuneen kannan hoitoalueelle 65 lupaa, levittäytymisvyöhykkeelle 20 lupaa ja kehittyvän kannan hoitoalueelle 20 lupaa. Poronhoitoalueen osalta liitto toteaa, että kiintiöiden kasvattaminen sekä itäisellä että läntisellä porohoitoalueella on perusteltua, ja se vastannee alueen tämänhetkistä karhukantaa.
Viime vuonna karhut aiheuttivat kotieläimille, viljelyksille ja mehiläistaloudelle lähes 270 000 euron vahingot, mikä on peräti noin 80 000 euroa edellisvuotta enemmän. Lisäys johtui pääosin mehiläisvahinkojen kasvusta, jotka sijoittuivat suurimmaksi osaksi levittäytymisvyöhykkeelle ja kehittyvän kannan alueelle.
Vahinkoperusteisten lupien osalta Metsästäjäliitto pitää hyvänä asetusluonnoksen taustamuistion toteamusta, jonka mukaan lupia tulee myöntää aina, mikäli kriteerit täyttyvät, eivätkä myönnetyt vahinkoperusteiset luvat vähennä kannanhoidollisten lupien määrää.