Joku nimetön tarkkailija älähti tekstareissa puukuutioiden osuudesta metsäluonnossa! Aihepiiri on laaja; totta kai metsä-käsite sisältää melkein kaiken mahdollisen, sen kummemmin sitä erittelemättä!
Erimielisyydet metsäluonnosta ja puiden ”hyväksikäytöstä” pysyvät, ja edelleen vain lisääntyvät. Ennen kaikkea sivulliset, metsää omistamattomat jokamiehen oikeudella näyttävästi ja aktiivisesti suojelun ja ennallistamisen vaatimisen kautta pyrkivät hallitsemaan metsiämme!
Suomalaiselle hyvinvoinnille metsän kasvu ja hyödyntäminen on ollut aina elintärkeä toimeentulon lähde.
Eivät yksin ”puukuutiot” vaan luontoarvot, marjat, sienet, riistaeläimet ym. kuuluvat metsäluontoon, mutta puiden merkitys ensisijaisesti tuotantovälineenä, kansallisen hyvinvoinnin lisääjänä on suomalaiselle yhteiskunnalle korvaamattoman tärkeä!
Valitettavasti monille nykypäivänä on hämärtynyt, mitä Suomen vihreä kulta on kansallemme merkinnyt. Sen avulla on saatu toimeentuloa, työtä ja hyvinvointia, eikä talousmetsien osuutta pidä enää vähentää; meillä on rauhoitettuja luonnonhoitometsiä ja kansallispuistoja nykyisellään varmasti riittävästi!
Suomalaiset kyllä osaavat hoitaa kestävästi metsänsä, eikä ole pelkoa, että ne meiltä hävitetään, niin kuin joissakin ”sivistysmaissa” on tapahtunut!
Metsiemme puuvaranto on tällä hetkellä suurempi kuin satoihin vuosiin, eli täysin toista luokkaa kuin se oli vuonna 1952, jonka kaltaiseksi Euroopan luonto pitäisi kaavailujen mukaan ennallistaa!
Jorma Mäki-Jussila
Peräseinäjoki