Pääkirjoitus

Merk­ke­jä syk­sys­tä ja vaa­sa­lais­tu­mi­ses­ta

Vaasa-lehti täyttää 1.9. kolme vuotta! Tuntuu kuin siitä olisi vain hetki, kun olimme Vaasan torilla jakamassa uunituoretta, uudistunutta kaupunkilehteä.

Vaasa-lehti otettiin tuolloin avosylin vastaan. Ajattelin silloin sen olevan pitkälti uutuudenviehätystä, mutta vielä kolmen vuoden jälkeenkin kiitoksia tulee viikottain.

Parin viikon takaisessa avointen ovien päivässä saimme ruusuja sekä sanallisessa että fyysisessä muodossa. Kiitos niistä!

Elokuuta on vielä muutama päivä jäljellä. Kuukausi tuntuu jakavan kovasti mielipiteitä. Osalle se on kesäkuukausi, ja osalle syyskuukausi.

Itse ajattelen, että elokuu on loppukesää, mutta kesäfiilis kaikkoaa kieltämättä päivä päivältä. Se ei ole huono asia, sillä syksyyn kuuluu monia kivoja elementtejä.

Olen päässyt esimerkiksi jo sienimetsälle, ja nyt vaikuttaa olevan hyvä kantarellivuosi.

Odotan myös pian alkavia teatterinäytöksiä, tunnelmallisia illanistujaisia ja loppuvuoden keikkoja ja konsertteja.

Ensimmäiset opiskelelijahaalaritkin olen nähnyt jo katukuvassa, ja kaupunki alkaa vilkastua. Joka syksy opiskelijat tuovat Vaasaan uutta energiaa. Toisiinsa ja kaupunkiin tutustuvat opiskelijat herättävät myös nostalgisia muistoja, sillä tulinhan itsekin opiskelujen perässä Vaasaan.

Syyskuu tuo mukanaan myös suositun, Vaasa-lehden järjestämän Vaasa Meet and Eat -ruokatapahtuman.

Kahtena päivänä ravintolat laativat samanhintaiset menut ja annokset, ja joka paikka on tupaten täynnä ruokailijoita. Lehden verkkosivuilta ja paperilehdestä löytyvät kootusti mukana olevien ravintoloiden menut.

Elokuun kohokohta on kuitenkin vielä edessä, sillä tulevana viikonloppuna juhlitaan huvilakauden päättäjäisiä.

Koska olen kotoisin Kokkolasta, sain ystäviltäni kutsun Venetsialaisiin. Keski-Pohjanmaalla ei vetäydytä huviloille perheen ja ystävien kanssa, vaan kesän päättymistä juhlitaan kaupungilla festarimeiningillä.

Muistan kuinka pikkutyttönä olimme perheen kanssa katsomassa torilla Apulantaa, ja taaperoikäinen siskoni tanssi tervatynnyrin päällä punkin tahtiin.

Jostain syystä huvilaviikonloppu Vaasan saaristossa vetää minua nykyään enemmän puoleensa. Se tuntuu oikealta tavalta viettää tulevaa viikonloppua. Kesän riekkumiset on riekuttu, ja mieli halajaa seesteiseen tunnelmaan.

Ehkäpä olen täysin vaasalaistunut.