Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tänään kaikki syytteet, jotka koskivat Helsingin Sanomien vuonna 2021 julkaisemaa juttua. Asianajaja Kai Kotiranta pitää käräjäoikeuden tuomiota hyvin perusteltuna.
– Kokonaisuutena tämä on yhteiskunnallisesti sekä lehdistön ja sananvapauden kannalta tärkeä ratkaisu, ja mielestäni käräjäoikeus ratkaisi asian oikealla tavalla ja varsin perustellusti, Kotiranta sanoo STT:lle.
Kotiranta edusti oikeudessa jutun kirjoittanutta toimittajaa Paavo Teittistä, jolle syyttäjä vaati ehdollista vankeutta törkeästä kunnianloukkauksesta ja törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Samat syytteet sai päätoimittaja Antero Mukka ja mies, joka syyttäjän mukaan oli jutun nimetön lähde. Jutun aikaista vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä syytettiin päätoimittajarikkomuksesta. Kaikki kiistivät syytteet.
Poliisimies oli oikeudenkäynnissä asianomistajana. Hän vaati syytetyiltä 30 000 euron korvauksia. STT ei ole tavoittanut poliisimiestä edustanutta asianajajaa Riitta Leppinimeä kommentoimaan tuomiota.
Erikoissyyttäjä Kukka-Maaria Kankaala sanoi syyttäjien perehtyvän tuomioon ja päättävän jatkosta myöhemmin.
Asianajaja: Juttua arvioitiin kontekstissa
Artikkelissa kerrottiin, että Helsingin poliisin poliisimies oli aloittanut suhteen nuoren miehen kanssa, johon kohdistunutta seksuaalirikosta hän oli tutkinut. Syyttäjän mukaan jutussa esitettiin poliisimiehestä valheellisia tietoja tai vihjauksia sekä käsiteltiin miehen yksityiselämään kuuluvia tietoja sensaatiohakuisella tavalla.
Oikeuden mukaan asiassa jäi näyttämättä, että poliisimiehestä olisi julkaistu vääriä tietoja tai vihjauksia tai muutoin halvennettu häntä, kun otetaan huomioon artikkelin merkittävä aihe.
Kotiranta sanoo, että oikeus hyväksyi puolustuksen keskeisen argumentin, eli sen, että juttua piti arvioida siinä kontekstissa, että se käsitteli yhteiskunnallisesti merkittävää aihetta.
– Tässä on selvästi asetettu vastakkain kaksi perusoikeustasoista oikeushyvää ja nyt punnittu sanan- ja lehdistönvapaus etusijalle siinä kontekstissa. Tämä mielestäni todentaa sen puolustuksen väitteen, että artikkelissa ei ollut tähtäimessä kyseinen henkilö, vaan kyse oli yhteiskunnallisesti merkittävästä asian käsittelystä ja esille tuomisesta.
"Tärkeää median työskentelyn kannalta"
Syyttäjän mukaan poliisimies tunnistettiin artikkelista, vaikka tätä ei siinä nimetty. Oikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että miehen henkilöllisyys olisi tullut artikkelista sellaisenaan yleisön tietoon.
Oikeudenkäynnissä Teittinen sanoi, että artikkelin anonymisointi onnistui. Miehen henkilöllisyyden kaivoi hänen mukaansa esille ja julkaisi vaihtoehtomedia pahantahoisessa tarkoituksessa. Niemi ilmaisi omassa kuulemisessaan huolensa siitä, että toimittajia tai mediaa voitaisiin vastuuttaa siitä, että anonymisointi murretaan muualla.
Kotiranta pitää käräjäoikeuden linjausta asiassa tärkeänä.
– Erityisesti median ja lehdistön työskentelyn kannalta erittäin tärkeää, että käräjäoikeus otti siihen selkeästi ja perustellusti kantaa.
Ei tarpeettomia yksityiskohtia
Oikeuden mukaan kyse oli yleisesti merkittävästä keskustelunaiheesta, josta ihmisillä oli oikeus saada tietää, viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari arvioi STT:lle.
Korpisaaren mukaan käräjäoikeus punnitsi huolellisesti sekä sananvapautta että kunnian- ja yksityiselämän suojaa ja teki ratkaisun ottamalla asian monet vivahteet huomioon.
Korpisaaren mukaan syytteiden hylkäämistä puolsi se, että artikkelissa ei esitetty tarpeettomia yksityiskohtia poliisimiehen henkilöllisyydestä.
– Arviointi olisi voinut olla erilainen, jos poliisimiehen henkilöllisyys olisi tuotu selvästi ja korostetusti esiin. Mutta ainakaan kovin moni ei tämän lehtijutun perusteella ole häntä voinut tunnistaa, Korpisaari sanoo.
– Toki nykyaikana on mahdollista, että tieto henkilöllisyydestä tavalla tai toisella leviää, mutta artikkelissa itsessään henkilöllisyydestä ei esitetty tarpeettomia yksityiskohtia.
Päätöksessä sovellettiin rajoitussäännöstä
Korpisaaren mukaan journalismissa merkittävä aihe laajentaa sananvapauden alaa. Näin nähdään hänen mukaansa myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.
– Yleisesti merkittävästä aiheesta uutisoitaessa on joskus sallittua kertoa esimerkiksi yksityiselämän piiriin kuuluvia asioita, joita ei pelkästään uteliaisuuden tyydyttämiseksi olisi ollut oikeutettua kertoa. Kun ne ovat liittyneet yleiseltä kannalta merkittävään asiaan, se on ollut sallittua, Korpisaari kertoo.
Korpisaaren mukaan käräjäoikeuden päätöksessä sovellettiin niin sanottua rajoitussäännöstä, joka säädettiin vuosikymmen sitten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön pohjalta.
– Ajatuksena on, että silloinkin, kun ehkä kirjaimellisesti kunnianloukkauksen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen tunnusmerkistö toteutuu, pitää vielä harkita sitä, onko sananvapauden rajoittaminen välttämätöntä, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttää, Korpisaari kertoo.
– Rajoitusmomentissa sanotaan, että rikoksena ei pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos se ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Huomio kokonaisuuteen, ei yksityiskohtiin
Oikeus päätyi hylkäämään syytteen törkeästä kunnianloukkauksesta. Oikeuden mukaan asiassa jäi näyttämättä, että artikkelissa olisi ollut vääriä tietoja tai vihjauksia tai että poliisimiestä olisi muuten halvennettu.
– Aiemmin oikeudet saattoivat kiinnittää huomiota johonkin pieneen yksityiskohtaan isossa jutussa. Nyt oikeus on kuitenkin arvioinut sitä, minkälaisen vaikutelman artikkeli kokonaisuutena antaa. Tämä vastaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausta, Korpisaari sanoo.
Korpisaari korostaa, että tämänkaltaisessa uutisoinnissa tiedot tulee aina varmistaa mahdollisimman hyvin. Tietojen on myös oltava ajan tasalla.
– Jos julkaisun jälkeen tulee uudenlaisia käänteitä, on tärkeää, että asiaa seurataan loppuun saakka, hän muistuttaa.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.