Venäläinen alus on aloittanut tänään merenalaisen tietoliikennekaapelin korjaustyöt Suomen talousvyöhykkeellä Suomenlahdella, työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) kertoo.
Ministeriön tiedotteen mukaan Venäjän valtionyhtiö Rostelecom ilmoitti Suomelle ennen lokakuun puoliväliä, että osittain Suomen talousvyöhykkeellä kulkevassa Baltika-tietoliikennekaapelissa on vaurio. Yhtiö kertoi tuolloin myös aikomuksestaan mennä paikalle tekemään korjaustöitä.
Suomessa asian vastuuviranomaisia ovat TEM ja Rajavartiolaitos. TEM on talousvyöhykkeen toimivaltainen lupaviranomainen, ja Rajavartiolaitos huolehtii vyöhykkeen valvonnasta merellä.
Suomenlahden merivartiosto kertoi kello 11:n aikaan aamupäivällä viestipalvelu X:ssä, että se valvoo Suomenlahdella talousvyöhykelain toteutumista. Myöhemmin myös Rajavartiolaitos kertoi X:ssä, että laitoksen alainen Suomenlahden merivartiosto huolehtii talousvyöhykkeen ja korjaustoimenpiteiden valvonnasta.
Työ- ja elinkeinoministeriöllä oleva tieto kaapelin vaurioitumisesta perustuu venäläisyhtiön ilmoittamiin tietoihin, kertoo hallitusneuvos Kari Klemm STT:lle.
– Tiedot, jotka meillä asiasta ovat, perustuvat puhtaasti Rostelecomin ilmoitukseen. He ovat tämän infran omistajia, Klemm kertoo.
– He ovat itse ilmoittaneet, että heillä on kaapelissa vaurio, jonka he haluavat tulla korjaamaan kaapelin lupaehtojen mukaisesti. Tähän liittyen meillä on ollut viestinvaihtoa.
Klemmin mukaan venäläisyhtiö on arvioinut, että kaapelin korjaus kestää seitsemästä kymmeneen päivää.
– Tällainen työ ei ole mitenkään monimutkainen toimenpide, mutta kyllä merikaapeleiden korjauksissa puhutaan yleensä useammasta päivästä.
Klemm arvioi, että kaapeleiden ajoittainen vaurioituminen ja korjaaminen ovat varsin tyypillistä maailman merillä.
Suomi suostui rakentamiseen vuonna 2020
Klemmin mukaan yhtiö on kertonut, että kaapelin vauriopaikka sijaitsee suurin piirtein Tammisaaren kohdalla ulkomerellä Suomen talousvyöhykkeellä. Alue on kansainvälistä merialuetta, jossa noudatetaan YK:n merioikeusyleissopimusta.
– Suomella on rantavaltiona rajattuja oikeuksia talousvyöhykkeellä, mutta myös YK:n sopimus tunnistaa tiettyjä oikeuksia alueella, Klemm kertoo.
Baltika-kaapeli on noin tuhat kilometriä pitkä tietoliikennekaapeli Pietarin ja Kaliningradin alueiden välillä. Se kulkee osin Suomen ja Ruotsin talousvyöhykkeiden läpi.
Sanna Marinin (sd.) hallitus antoi kesäkuussa 2020 suostumuksensa kaapelin rakentamiselle Suomen talousvyöhykkeelle.
TEMin mukaan venäläisyhtiö voi mennä korjaamaan omistamansa kaapelin alueelle, koska tämä mahdollisuus sisältyy hallituksen antamaan suostumukseen.
Yhtiöllä on lisäksi Suomen aluehallintoviraston myöntämä vesitalouslupa kaapeleiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen.
Kaapelien korjaaminen ja huolto Suomen talousvyöhykkeellä edellyttää ennakkoilmoituksen tekemistä muun muassa liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin. Lisäksi toimenpide täytyy käydä läpi suomalaisten viranomaisten kanssa.
TEMin mukaan Rostelecom olisi halunnut aloittaa korjauksen jo lokakuussa. Yhtiö perusteli nopeiden korjaustoimien tarvetta muun muassa Kaliningradin palveluiden varmistamiseksi.
Ministeriö kuitenkin pyysi yhtiötä lykkäämään korjausta muun muassa Balticconnector-kaasuputken vaurioitumiseen liittyvän esitutkinnan vuoksi.
Rostelecom ilmoitti lopulta Traficomille aloittavansa korjaustyöt 4. päivä marraskuuta. Varsinaisiin töihin on siis päästy kaksi päivää ilmoitettua myöhemmin.