Wärtsilän uusi ruotsalainen toimitusjohtaja Håkan Agnevall tarttuu innoissaan suomalaisyhtiön ruoriin.
Helmikuun alusta meri- ja energiateknologiayhtiötä Wärtsilää luotsannut Agnevall kertoo seuraavien kymmenen vuoden olevan jännittävän muutoksen aikaa.
– Seuraavien kymmenen vuoden aikana tulee enemmän muutoksia kuin edellisen kolmenkymmenen vuoden aikana.
Agnevall siirtyi Wärtsilään Volvon bussiliiketoiminnan johtajan paikalta. Siellä hän perehtyi sähköiseen liikenteeseen ja itseajavaan teknologiaan. Wärtsilällä on samantyyppisiä aikeita meriliikenteessä.
Tuore toimitusjohtaja tiivistää Wärtsilän maaliksi hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja poistamisen.
Wärtsilä kehittää useita teknologioita, joilla se pyrkii tavoitteeseen merenkulussa ja energiatuotannossa.
Wärtsilän moottorit on tarkoitus saada lähivuosina toimimaan ammoniakilla ja vedyllä. Niitä poltettaessa ei synny hiilidioksidipäästöjä, koska polttoaineet eivät sisällä hiiltä.
– Energiamurrokseen vaikuttaa sääntely, mutta myös markkinat. Kaikki yhtiöt haluavat vähentää päästöjä kuljetuksistaan, sanoo Agnevall.
Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n mukaan merenkulun ilmastopäästöjä pitää vähentää puolella vuoteen 2050 mennessä ja nollaan 2100 mennessä. Tavoitteet pohjaavat Pariisin ilmastosopimukseen.
Wärtsilän tehtävänä on tarjota teknologia kaikille polttoaineille, jotta sen moottoreilla voi niitä käyttää, kun aika on kypsä.
– Ei ole helppoa ratkaisua. Vihreä ei ole mustavalkoista. Tarjoamme ammoniakkia, metanolia, erityyppisiä vetypolttoaineita, lng:tä, sähköisiä ratkaisuja ja tietyssä määrin dieseliä, Agnevall luettelee Wärtsilän moottoreihin lähitulevaisuudessa sopivia polttoaineratkaisuja.
– Asiakkaat kysyvät ratkaisuja vähähiilisyyteen. He etsivät kumppaneiksi alan johtavia ajattelijoita.
Agnevall muistuttaa, että laivojen investoinnit tehdään 25–30 vuodeksi. Polttoaineiden valinta on tärkeä strateginen päätös.
Hän ei kuitenkaan yksin lupaa aikarajaa teknologioiden nollapäästöisyyteen, sillä paljon riippuu myös polttoaineiden tuotannosta.
Hiilettömien ammoniakin ja vedyn tapauksessa pitää ratkaista saatavuuden ja turvallisuuden ongelmat. Ammoniakki on myrkyllinen kaasu ja vety kaasumuodossaan voi räjähtää.
– Turvallisuus on tärkeimpiä asioita kehitystyössä. Niiden täytyy olla turvallisia tietysti maalla, mutta erityisesti merellä, koska merellä olosuhteet ovat erityiset.
Polttoaineiden saatavuus voi olla pitkään heikkoa eri puolilla maailmaa. Ne vaativat runsasta tuotantokapasiteettia ja säiliöitä satamiin.
– Pullonkaula ei ole teknologian kehitys, vaikka sekään ei ole helppoa. Muutos kuitenkin kiihtyy.
Wärtsilä testaa parhaillaan ammoniakkia ja se tulee käyttöön 3–4 vuoden kuluessa. Vedyn kanssa voidaan jo käyttää 15–25 prosentin sekoituksia moottorissa. Tänä vuonna moottoreissa testataan 100-prosenttista vetypolttoainetta. Käytettävä vety jäähdytetään nestemuotoon alle -250 celsiusasteeseen eli lähelle absoluuttista nollapistettä.
Wärtsilä yhdistää moottoreita ja akkuja aurinko- sekä tuulivoimaloiden säätövoimaksi.
– Aurinko ei aina paista, eikä aina tuule. Tarjoamme tasapainottavaa energiaa. Akku auttaa muutaman tunnin ajan, moottori pidempään, kertoo Agnevall.
Tulevaisuudessa voimalaitosten moottoreita voidaan käyttää myös hiilettömillä polttoaineilla.
Wärtsilä tarjoaa myös yhdistelmän voimalaitosjärjestelmää, sen energiatehokkuuden optimoivaa ohjelmistoa, valvontaa ja ylläpitoa. Tällaisia voimalaitoksia yhtiö on myynyt runsaasti kehittyviin maihin. Wärtsilä pitää ydinteknologiana moottoriaan, jota voidaan muunnella eri polttoaineita varten osia vaihtamalla. Yhtiö hyödyntää kumppaniensa osaamista ydinteknologiansa ulkopuolisissa teknologioissa, muun muassa akkuvalmistuksessa.
Lisäksi Wärtsilä kehittää hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia, jolloin esimerkiksi merellä moottorilla tuotettu hiilidioksidi otettaisiin talteen. Maalla siitä voitaisiin valmistaa esimerkiksi synteettistä polttoainetta tai varastoida sitä.
Teknologiajohtajuudesta huolimatta Wärtsilän muutamat edelliset vuodet eivät ole menneet täysin putkeen. Koronavirus hyydytti meriliikenteen uusia alushankintoja.
– Meillä on ollut ongelmia muutamien suurten projektien toteuttamisessa, sanoo Agnevall.
Hän kertoo tuovansa Wärtsilään myös projektihallintaosaamista muun muassa ABB:ltä, jossa hän oli ennen Volvon bussiliiketoimintaa. Wärtsilä on kuitenkin toimitusjohtajan mukaan hyvässä asemassa teknologiamurrosta ajatellen. Sillä on kekseliäät insinöörit ja maailmanlaajuinen palveluverkko.
Teknologioiden kehitystyötä pitää kuitenkin pystyä nopeuttamaan.
– Meidän pitää aina kehittyä, ei koskaan lopettaa. Ännu lite bättre, hän sanoo ruotsalaisen menestyssloganin.
– Näen enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Yhtiöt, joissa olen työskennellyt, ovat maailmanlaajuisia yhtiöitä, vaikka niiden pääkonttori on Ruotsissa tai Suomessa. Pystyn kuitenkin tuomaan kokemuksia, kuinka työskennellä eri kulttuurien kanssa, sanoo ympäri maailmaa asunut johtaja.
Agnevallin valinnassa näkyy Wärtsilän suuromistajan, ruotsalaisen Wallenbergin teollisuussuvun Investorin kädenjälki. Wärtsilän hallituksen puheenjohtajaksi 2020 valittu
Joonas Kuikka
