MEP, Member of the European Parliament eli Euroopan parlamentin jäsen.
Seuraavat meppien vaalit toimitetaan 9.6. sunnuntaina ja ennakkoäänestys sitä ennen tavalliseen tapaan. Vaalipiirinä on koko maa.
Vaaleissa valitaan yhteensä 720 meppiä maiden väkilukujen suhteessa. Kuitenkin vähintään 6 ja enintään 96 meppiä yhdestä jäsenmaasta, Suomesta 15. Vaalikausi on viisi vuotta.
Parlamentissa mepit eivät muodosta ryhmiä maittain, vaan samanmielisten puolueiden edustajat eri jäsenmaista muodostavat poliittisia ryhmittymiä. Lisäksi parlamentissa on sitoutumattomia jäseniä.
Suomella on kokoaan suurempi päätösvalta yksimielisyysvaatimuksen takia. Sen takia nyt yksi jäsenmaa, Unkari, ja sen venäjämielinen pääministeri Viktor Orbán on voinut jarruttaa muun muassa Ukrainan auttamista Venäjää vastaan.
Kokoomus esittääkin vaaliohjelmassaan, että koko EU:n vaikutusvallan vahvistamiseksi unionin on lisättävä määräenemmistöpäätöksiä. Samalla tietysti Suomi menettäisi vaikutusvaltaansa ajaa Suomen etua EU:n kautta. Suomihan on tosin ollut muutenkin nöyrä EU:n mallioppilas.
Uusi parlamentti saa perinnöksi edelliseltä Ukrainan sotaan liittyvät asiat. Euroopan Unioni haluaa saada Ukrainan jäsenekseen maksaa mitä maksaa. EU:n jäsenmaat ovat yhdessä ja erikseen Ukrainan huoltojoukoissa. Asekaapeista luovutetaan aseita ja kassoista rahaa tipoittain Ukrainalle. Myös USA on samalla tavalla mukana tässä itä–länsi-ottelussa omalla panoksellaan.
Eskaloitumisen pelossa ei haluta käyttää kylliksi voimaa, vaan kulutetaan sotilaita, aseita ja ammuksia ja siviilejä ja infrastruktuuria ja tietysti rahaa. Se, kumpi puoli kuluu ensin loppuun, häviää sodan. Nato puolustaa vain jäsenmaitaan.
Toinen suuri ja yli vaalikausien ulottuva projekti on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseksi.
Ohjelman avainlukuja ovat: Ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä, vähintään 55 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöissä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja istutetaan 3 miljardia puuta hiilinieluiksi EU:hun vuoteen 2030 mennessä.
Parlamentille kuuluva sääntely on tästä jo varsin pitkälle tehty. Parlamentti on myös hyväksynyt niin sanotun 55-valmiuspaketin tuohon 55 prosentin välitavoitteeseen pääsemiseksi.
Toisaalta pitää hillitä ilmaston lämpenemistä ja toisaalta varautua ilmastoriskeihin ja vahinkojen minimointiin. Nyt on jo ruvettu kärsimään kuivuudesta EU:n etelärannikolla.
Maahanmuuton hallinta on myös EU:n yhteinen asia. EU:n sisällähän on liikkumisvapaus. Siitä ei ole vielä saatu sopua aikaan. Eikä ole oikein sälyttää pakolaisista huolehtimista rajavaltioitten vastuulle, Suomi yhtenä. Lisäksi Afrikan kuivuminen lisää nälkäpakolaisten määrää.
EU:sta eronnut Englanti keksi nerokkaan ratkaisun. Se tarjoaa tulijoille etelänmatkan lentokoneella turvalliseen ja lämpimään Ruandaan. Se on sananmukaisesti välineellistettyä maastamuuttoa. Siinä on ihmiskaupan piirteitä.
Suomessa nykyisen syntyvyyden jatkuessa nyt syntyneiden lasten elinaikana kantasuomalaisten määrä putoaa noin miljoonaan. Maan asuttuna pitämiseksi tarvitaan muualta väkeä, synnyttäjiäkin.
Markus E. Myllymäki
Vaasa