Toni Ahvenainen ja Markku Mattila (Ilkka-Pohjalainen 12.5.2025) nostivat ansiokkaasti esiin monimuotoisuuden mahdollisuutena Etelä-Pohjanmaalle. Täydennämme keskustelua tuomalla esiin tuoreita tutkimustuloksia maakunnasta.
Seamkin vähintään 20 henkeä työllistäviin yrityksiin kohdistunut tutkimus osoitti, että monimuotoisuuden hyödyntäminen ja osallisuuden edistäminen ovat yhteydessä moniin muihin myönteisiin tekijöihin. Hyvin johdettu yritys on hyvin johdettu monesta näkökulmasta.
Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittaman tutkimuksemme mukaan monimuotoisuuden hyödyntäminen oli ainoa jatkuvaa kasvua selittävä tekijä toimialan (palvelut) ohella. Yrityksillä, joilla oli peräkkäisinä vuosina vähintään 10 %:n liikevaihdon kasvu, oli muita korkeammat keskiarvot monimuotoisuuden hyödyntämisessä. Monimuotoisuuden hyödyntäminen jopa kaksinkertaistaa todennäköisyyden, että yritys kuuluu jatkuvan kasvun ryhmään.
Maakunnasta saadut tulokset siis osoittavat, että monipuolinen työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen – inklusiivinen yrityskulttuuri – kannattaa. Inklusiivinen kulttuuri syntyy, kun työntekijöiden erilainen osaaminen tunnistetaan, sitä arvostetaan ja osataan hyödyntää. Se vuorostaan heijastuu yrityksen kyvykkyyksiin ja sitä kautta menestymiseen ja kasvuun.
Tutkimuksen mittari keskittyy monimuotoisuuden hyödyntämiseen eli siihen, miten hyvin yrityksessä osataan muuttaa työntekijöiden erilaisuus lisäarvoksi. Mittari ei ota kantaa monimuotoisuuden tasoon eli vaikkapa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrään. Tulos rohkaisee silti uskomaan, että suosimalla monimuotoisuutta rohkeasti rekrytoinneissa ja hyödyntämällä sitä aktiivisesti rakennetaan pohjaa tulevaisuuden menestyvälle liiketoiminnalle.
Kansainvälisistä uutisista on voinut syntyä mielikuva, että inklusiivisuus on mennyt muodista. Tulokset kuitenkin osoittavat päinvastaista, myös täällä Etelä-Pohjanmaalla. Monimuotoisuuden yhteys moniin muihin positiivisiin mittareihin ei ole sattumaa. Yritykset, jotka uskaltavat rakentaa erilaisten näkökulmien ja taustojen perustalle, saavat aitoa etumatkaa.
Suomi on pieni maa – ja Etelä-Pohjanmaa vain pieni osa siitä – eikä meillä ole varaa jättää ihmisten osaamista hyödyntämättä. Siksi on edelleen tärkeää panostaa inklusiivisuuteen ja monimuotoisuuteen.
Yrittäjälle, joka teemaa pohtii, ensimmäinen askel on oman yrityksen rehellinen arviointi. Missä ollaan tällä hetkellä? Toinen askel on varmistaa, että yrityksessä ei ole syrjiviä käytäntöjä. Mitkä ovat esimerkiksi kielitaitovaatimukset – pärjäisikö joissain tehtävissä auttavalla suomella tai englannilla?
Monimuotisuus ei synny itsestään – se rakentuu tietoisilla rekrytointipäätöksillä, yksi kerrallaan. Lopulta todellinen arvo syntyy vasta, kun rinnalla on myös inklusiivista johtajuutta: kun ihmiset kokevat tulevansa kunnioitetuiksi, mukaan otetuiksi ja kykeneviksi täysipainoiseen panokseen. Silloin monimuotoisuus muuttuu voimavaraksi, joka tukee menestystä.
Väestökehitys on maakunnassa vähintäänkin haastava. Siksikin on tärkeää sekä rekrytoida monimuotoista työvoimaa että hyödyntää erilaisten työntekijöiden osaaminen täysimääräisesti. Se maksaa itsensä takaisin.
Anmari Viljamaa
KTT, dosentti, tutkijayliopettaja
Emilia Kangas
KTT, yliopettaja, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija
Sanna Joensuu-Salo
KTT, FT, dosentti, tutkijayliopettaja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu