Vaasassa ei ole ollut ainuttakaan hellepäivää tähän mennessä. Etelä-Suomessa sentään muutama. Tämän kestää vain sen faktan turvin, että samanlaista säätä on ollut myös Ruotsissa.
Niin ja Norjassa, Tanskassa ja Virossa, jossa kävin asian omakohtaisesti toteamassa. Kaksi päivää meni kivasti Kaubamajassa sadekuurojen välejä kytätessä.
Toki matalapaineiden riivaamassa kesässä on ollut myös hyvät puolensa. Lomalla tuli tehtyä kotona hommia niin, että välillä jo toivoin pääseväni töihin huilaamaan.
Onneksi tunne meni nopeasti ohi, eikä tarvinnut turvautua lääkärin apuun. Nyt tässä sorvin ääressä mietin jo, mitä ensi kesänä teen. Tai paremminkin mitä en tee ensi kesänä.
Sääliksi käy. Hiki virtaa suomalaisilla koleallakin säällä, ainakin Viron verovapailla laivoilla. Näky on joka kerta yhtä sykähdyttävä ja säälittävä.
Suomen valtio ja virkamiehet uskovat enemmän kieltoihin ja verotuksen voimaan kuin maailman koulutetuimman kansan harkintakykyyn.
Laivalla touhu näyttää kuitenkin enemmän kansalaisten kiusaamiselta kuin kansanterveystyöltä.
Olen varma, että jos kotoa saisi samat juomat samaan hintaan, moni pullo jäisi kokonaan ostamatta.
Esimerkkinä. Kesälomalaivat ovat täynnä lapsia. Siellä nappulat näkevät, miten viinaa pitää hamstrata, kun sitä saa kohtuuhintaan. Siinä on juomakulttuurin opetusta, esimerkin voimaa kerrakseen.
Tämän surkuhupaisuuden huippu on se, että hyödyn kerää Viro.
Systeemissä on myös huutavia vääryyksiä. Helsingistä on helpompi piipahtaa Tallinnassa kuin Vaasasta, ja miksi Vaasasta lähtevä laivaliikenne ei saa samoja etuja?
Arka aihe? Kesä on uutispulan aikaa. Siksi ihmettelen sitä hiljaisuutta, joka on langennut liigapaikastaan taistelevan Vaasan Palloseuran ylle.
Kummasteluni alkoi, kun VPS pelasi Kotkassa jumbofinaalin tasan. Se oli katastrofi. Vaasalaiset pysyivät tukevasti putoajan paikalla.
Luin lehdet, twitterin, facebookin ja vielä googletin. Hiljaista oli: ei kommentointia, suuria tunteita, surua eikä raivoa. Ei vaikka ensi kausi uudella stadionilla uhkaa avautua Ykkösessä.
Sitten tuli voitto Maarianhaminasta. Ei revennyt riemu!
Elänkö jonkinlaisessa jalkapallon läpäisemättömässä kuplassa? Vai onko stadionhanke tehnyt futiksesta Vaasassa niin herkän puheenaiheen, että nyt ollaan kieli tarkasti keskellä suuta?
Vesa Koivumäki