Seinäjokelaisen kimppakämpän keittiössä käy kuhina. Yksi leikkaa vihanneksia ja toinen laittaa paistinpannuun kypsymään jotain, mikä näillä leveysasteilla on vielä toistaiseksi harvinainen näky: jauhomatoja. Sami Lähteen, Lauri Jyllilän ja Saara-Maria Kaupin kotona kasvatetaan kenttäsirkkoja ja jauhomatoja.
– Jos jauhomadon syö sellaisenaan, se maistuu kauralle, koska niitä kasvatetaan kauralesepedillä. Syömme niitä yleensä kuivattuina salaatin tai kasvisten kanssa lisukkeena, kuukausittain hyönteisiä syövät kämppikset kertovat.
Maatiloja etsitään. Hyönteisistä innostunut kolmikko ei kasvata jauhomatoja ja sirkkoja huvikseen, vaan mielessä pyörivät suuret suunnitelmat.
Helsingin yliopistossa ympäristö- ja luonnonvaraekonomiaa opiskelevat Jyllilä ja Lähde perustivat Finsect-yrityksen, jonka liikeideana on tuottaa hyönteisproteiinia elintarvikealan käyttöön. Heidän tarkoituksenaan on saada hyönteistalouden alkutuotanto kunnolla käyntiin Etelä-Pohjanmaalla.
– Tämä oli luonnollisin maakunta toiminnallemme, koska maataloudella on täällä pitkät perinteet. Alueelta löytyy sekä osaamista että maatiloja.
Yhteistyötä toiminnan alkuun laittamiseksi on tehty esimerkiksi AB Seinäjoen, Seinäjoen yliopistokeskuksen sekä SeAMKin kanssa. Heiltä saatiin kontaktit muun muassa tilallisiin, joita on yritetty innostaa mukaan toimintaan.
Finsect ei yrityksenä ole hyönteisten kasvattaja, vaan se etsii sitä varten maatiloja.
– Nyt jo yhdellä maatilalla Etelä-Pohjanmaalla on aloitettu kotisirkkojen kasvatus. Nämä sirkat menevät tällä hetkellä tutkimuskäyttöön.
Vielä tutkittavaa. Toistaiseksi hyönteisiä ei saa kasvattaa ruokatuotantoon.
– Uuden elintarvikelain ansiosta hyönteisen käyttö tulee sallituksi Suomessa yhdessä EU:n kanssa viimeistään vuonna 2018, Lähde kertoo.
Uuden alan kehitys vaatii tutkimuksia. Tämän vuoksi Jyllilä, Kauppi ja Lähde tutkivat graduissaan muun muassa, miten hyönteistuotanto tulevaisuudessa toimii omana tuotantonaan ja hyönteisproteiinipakkausten visuaalista vaikutusta kysyntään.
– Tuotannot ovat vielä pieniä, koska kaikki tehdään käsin. Hyönteistalouden lopullinen läpimurto tapahtuu, kun tuotanto automatisoituu, hyönteiskasvattajat kertovat.
Uuden elintarvikeasetuksen tullessa voimaan Finsect aikoo olla valmiina.
– Kun laki vapautuu, meillä on tarjota tuote hyllyihin.
Tehokasta tuotantoa. Hyönteistalous on Suomessa vielä lapsenkengissä. Maamme ensimmäinen hyönteistalouteen keskittyvä yritys, Pohjolan Hyönteistalous Oy, perustettiin syksyllä 2014. Sen perustaja Santtu Vekkeli on joutunut tekemään perusteellista tutkimusta aiheesta. Hän on muun muassa perehtynyt hyönteisten hyvinvointiin. Vekkelin mukaan elintarvikehyönteisten tuotannossa on paljon hyvää.
– Perinteisiin tuotantoeläimiin verrattuna hyönteiset kuluttavat murto-osan vedestä, kykenevät käyttämään tehokkaasti ravinnon ja muodostavat kasvihuonepäästöjä erittäin vähän. Niitä voi kasvattaa tiheästi. Useat eri hyönteislajikkeet sisältävät paljon ravintoaineita, kuten rautaa ja kalsiumia.
Vekkeli uskoo, että hyönteistuotanto toisi mukanaan positiivisia vaikutuksia.
– Ala toisi työpaikkoja ja osaamista. Työpaikat tulisivat pääasiassa suurkaupunkien ulkopuolelle, missä niille on suurin tarve.
Paula Myllykoski