Tuoreessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa esitellään käsite monilukutaito. Kehittynyt monilukija pystyy tulkitsemaan, tuottamaan ja arvioimaan muun muassa sanallisia, kuvallisia ja auditiivisia, erilaisissa yhteyksissä tuotettuja viestejä. Koulussa tulee paneutua fiktion, faktan ja mielipiteen erotteluun.
Kriittinen medialukutaito tarkoittaa, että lukija pystyy erottamaan, millaisia arvoja, asenteita ja ajatusmalleja mediatekstien kautta välitetään. Joskus niissä jopa muunnellaan totuutta eli valehdellaan.
Tarkoitus on kääntää lukija myötämieliseksi tekstin tuottajan ajatusmallille eli myydä vastaanottajalle oma kaupallinen tai poliittinen näkemys.
Mainos on tyypillinen vaikuttamaan tarkoitettu mediateksti. Lapset ja nuoret ovat erittäin otollinen mainonnan kohderyhmä, sillä he elävät mediakulttuurissa.
Mainosmaailma erityisesti välittää yksipuolista ihmiskuvaa. Sen luomissa mielikuvissa naiset ovat kauniita, hoikkia ja urheilullisia.
Pojille suunnatussa mainonnassa markkinoidaan sporttisuuden lisäksi tekniikkaa. Piiloviestiin kätketty roolimalli on yksipuolisen seksistinen ja kaukana koulujen opetussuunnitelman ihannoimasta moniarvoisuudesta, eettisyydestä ja erilaisuuden hyväksymisestä.
Koulun mediakasvatuksen keskeisenä tavoitteena tulee olla oppilaiden kriittisen medialukutaidon kehittäminen. Ihanteena olisi, että koululainen oppisi tunnistamaan ja erittelemään viestinnän käyttämiä vaikuttamiskeinoja.
Muotimaailma yhtenäistää pukeutumista ja ihannekuvaa kauniista ihmisestä. Erilaisuutta ymmärtävät mielipiteet ovat jäämässä vähemmistöön.
Julkisuudessa esiintyvä arvo- ja asennemaailma on yhä karumpi ja mustavalkoisempi. Taloudellisen tilanteen kiristyessä esimerkiksi maahanmuuttajiin suhtaudutaan entistä torjuvammin.
Erään ketsuppimerkin yritys tuoda monikulttuurisuutta myönteisesti mainoksiin aiheutti valtaisan viharyöpyn sosiaalisessa mediassa. Tummaihoinen onkijatar juttelemassa sujuvaa suomenkieltä karvahattu päässä oli joillekin liikaa ja rienausta.
Internetin nykyinen, usein kielteissävyinen keskustelukulttuuri hämärtää suuresti käsitystä vastuusta, jonka tulisi aina kuulua sanavapauteen. Muutama nettipoliisi ei ehdi puuttua jokaiseen netissä levitettyyn valheeseen, vihapuheeseen ja kunnianloukkaukseen.
Toisaalta sosiaalinen media ja nykyaikaiset viestimet tarjoavat niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin huikeat mahdollisuudet osallistua aktiivisesti viestintään, hallita sitä ja käyttää mediaa hyväkseen, eikä vain olla viestitulvan passiivisena vastaanottajana.
Kouluihin kaivataan keskustelevaa ja jopa rakentavasti väittelevää monilukutaitoa.
Median välittämät yksipuoliset asenteet ja arvot sietävät joutua tulevaisuuden päättäjien eli meidän lastemme ja nuortemme kriittisen repostelun kohteeksi.
Hallitusohjelmassa luvataan koulutukseen suunnattujen leikkausten vastapainoksi vahvistaa koulutuksen digitalisointia ja ottaa käyttöön uusia oppimisympäristöjä.
Tätä odottelemme innolla.
RAIMO HAUTANEN