Eduskunnan pääsihteerin Antti Pelttarin rikosepäilyn tuominen julkisuuteen vaikuttaa suurella varmuudella tämän virkatehtävien hoitoon, todetaan eduskunnan hallintojohtajan Pertti Rauhion kirjoittamassa muistiossa. Epäilyn tuominen julkisuuteen vaikuttaa muistion mukaan ratkaisusta riippumatta myös koko eduskuntaan.
Useampi media uutisoi, että Pelttaria epäillään virkarikoksen lisäksi maanpetosrikoksesta. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi alkuiltapäivästä, että epäilty rikos on turvallisuussalaisuuden paljastaminen.
Pelttari vastasi perjantaina aamupäivällä STT:n yhteydenottoon, ettei kommentoi asiaa eikä hänellä ole lisättävää torstain lausuntoonsa.
Tutkinnanjohtaja, erikoissyyttäjä Tarmo Tanner ei kommentoi STT:lle supon tiedusteluvyyhdin nimikkeitä.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) kertoi torstaina tiedotustilaisuudessa, että Pelttari kutsutaan eduskunnan kansliatoimikunnan kuultavaksi. Tämä tapahtuu korkeintaan muutaman viikon kuluttua. Kuulemisen jälkeen kansliatoimikunta harkitsee, pidätetäänkö Pelttari virantoimituksesta esitutkinnan ajaksi.
Kuuleminen liittyy käynnissä olevaan esitutkintaan Pelttarin toimista suojelupoliisin päällikkönä. Halla-aho kertoi saaneensa tiedon Pelttarin esitutkinnasta maaliskuussa.
Rauhio selvittää muistiossaan kansliatoimikunnalle muun muassa virasta pidättämisen juridiikkaa. Kansliatoimikunta koostuu kansanedustajista.
– Kokonaisharkintaa tehtäessä virantoimituksesta pidättämistä perustelevat sekä epäillyn rikoksen törkeys että epäillyn virka-asema, muistiossa todetaan.
Muistion mukaan eduskunnan pääsihteerin virka-asema edellyttää erityistä nuhteettomuutta. Epäiltyjen rikosten törkeyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota rikosten vähimmäis- ja enimmäisrangaistuksiin.
Kaksi esimerkkiä lähivuosilta
Muistion mukaan vastaavia tapauksia löytyy harvakseltaan. Halla-ahon mukaan asiaa vaikeuttaa se, että Pelttari toimii nykyään eri tehtävässä.
Muistion mukaan harkinnassa on perusteltua käyttää myös eduskunnan kansliassa aiemmin tehtyjä päätöksiä virantoimituksesta pidättämisestä. Niitä on muistion mukaan kaksi.
Vuonna 2021 kansliatoimikunta päätti pidättää Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin virantoimituksesta. Kansliatoimikunta perusteli päätöstä pääjohtajan korkealla virka-asemalla.
Eduskunta on kansanvaltaa edustava korkein valtioelin.
– Jos eduskunnan korkeimman virkamiehen aseman nuhteettomuus on rikosepäilyn perusteella kyseenalaistettu, tulee myös eduskunnan asema kyseenlaiseksi, Rauhio kirjoittaa.
Vuonna 2024 pääsihteeri eli Pelttari päätti pidättää eduskunnan kanslian turvallisuusosastolla työskennelleen viranhaltijan virantoimituksesta keskusrikospoliisin (KRP) esitutkinnan ajaksi.
Rauhion muistion mukaan turvallisuusasiantuntija on asiantuntijatyötä ja suorittavaa työtä tekevä virkamies, joka pidätettiin virantoimituksesta, vaikka hänen asemansa ei korkeiden virkamiesten tavoin olisi vaikuttanut viranomaisen uskottavuuteen.
Eläkeläisiä mukana sotkussa
Pelttarin epäillään syyllistyneen rikolliseen toimintaan entisessä tehtävässään suojelupoliisin päällikkönä. Pelttari kertoi eilen viestipalvelu X:ssä, että häntä on kuulusteltu rikoksesta epäiltynä.
– Rikosepäilyn keskeinen sisältö on se, että en ole suojelupoliisin päällikkönä puuttunut siihen, että eräät suojelupoliisista eläkkeelle jääneet virkamiehet ovat voineet saada salassa pidettäviä tietoja supon toiminnasta, Pelttari kirjoitti.
Hän katsoo, ettei ole syyllistynyt rikokseen. Pelttari myös toivoi, että asia selvitetään pikaisesti.
Syyttäjälaitos kertoi eilen, että esitutkinta supon tiedustelutoimintaan liittyvässä jutussa on edennyt. Tiedotteen mukaan jutussa on syytä epäillä, että supon toiminnassa on käytetty siviilejä niin, että he ovat saaneet tietää salassa pidettävää tietoa ja voineet käsitellä salassa pidettävää tietoa valvomattomasti. Yhden toiminnassa käytetyn yksityishenkilön tietokoneeseen kohdistuneen tietomurron vuoksi salassa pidettäviä tietoja on paljastunut kokonaan ulkopuoliselle taholle. STT:n tietojen mukaan tietokone on ollut erään supon eläkeläisen käytössä.
STT koetti eilen tiedustella erikoissyyttäjä Tannerilta tapaukseen liittyviä tarkempia tietoja. Hän kieltäytyi kommentoimasta epäiltyjen lukumäärää, rikosnimikkeitä tai muitakaan yksityiskohtia. Hän ei myöskään vahvistanut, että Pelttarin X:ssä kertomat asiat pitävät paikkansa.
– En voi ottaa kantaa epäiltyjen henkilöllisyyteen, joten en voi vahvistaa tietoa, hän vastasi.
Tanner sanoi esitutkinnan olevan vielä vaiheessa ja arvioi sen valmistuvan loppuvuodesta.
Vyyhti liittyy venäläisiin tietolähteisiin
Asia tuli julkisuuteen jo pari vuotta sitten. Venäjän televisiossa esitettiin syksyllä 2023 Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n "paljastuksia" supon värväämistä venäläisistä "vakoojista". Väitteet nousivat otsikoihin myös Suomessa, ja supo kuittasi ne informaatiovaikuttamisena.
Syksyllä 2023 supo vei tiedusteluvalvontavaltuutetulle selvitettäväksi tapauksen, jossa supon tiedonhankintaan liittyi epäselvyyksiä laillisuuden näkökulmasta. Alkuvuodesta 2024 ilmeni uusia tietoja, jotka supo toimitti tiedusteluvalvontavaltuutetulle. Tämä teki helmikuussa 2024 tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjän toimistolle. Supo kertoi tästä viime toukokuussa, kun apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi esitutkinnan supon ja Puolustusvoimien tiedustelutoiminnan yhteydessä tehdyksi epäillyistä virkarikoksista.
Supon vastatiedusteluosaston osastopäällikkö Pertti Haaksluoto pidätettiin virasta 23. huhtikuuta 2024. Virastapidättämispäätöksestä käy ilmi, että hän kiisti kuulemisessa syyllistyneensä rikoksiin.
Tämän vuoden tammikuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että ainakin neljää entistä tai nykyistä supon työntekijää epäillään rikoksista. STT:n tiedossa ei ole, onko epäiltyjen lukumäärä yhä sama.
Puolustusvoimien osalta esitutkinta päätettiin viime joulukuussa eikä Puolustusvoimien toiminnassa havaittu rikosta.
Eduskunnan kansliatoimikunta päätti eilen kutsua Pelttarin kuultavaksi esitutkinnan takia. Kansliatoimikunta päättää kuulemisen jälkeen, onko Pelttari syytä pidättää virasta vai voiko hän jatkaa tehtävässään. Halla-aho kertoi infossa eilen, että kuuleminen järjestetään korkeintaan muutaman viikon kuluttua.