Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin torstainen puhe Varsovassa oli ensisijaisesti suunnattu puolalaisille, muistuttaa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.).
Vanhanen kommentoi Trumpin puhetta Lännen Medialle välittömästi sen pitämisen jälkeen. Hän muistuttaa, että Valkoinen talo oli otsikoinut puheen "Remarks to the People of Poland", suomeksi "Huomioita Puolan kansalle".
–Meidän ei pidä liikaa katsoa sitä Euroopalle suunnattuna puheena vaan selkeästi puolalaisille, mikä selittää osan puheen painotuksista, Vanhanen sanoo.
Noin 40 minuuttia pitkän puheensa aikana Trump keskittyi paljon 1900-luvun alun tapahtumiin, ja hän keskittyi erityisesti toisen maailmansodan aikaan Puolan näkökulmasta.
–Sorto yritti rikkoa teidät, mutta Puolaa ei voitu särkeä, Trump totesi varsovalaisyleisölle.
Hän korosti varsinkin Puolan sodan aikana kokemia kärsimyksiä ja maan vastarintaliikkeen toimintaa.
–Aika yllättävää oli, että puheensa alkuvaiheessa hän puhui Puolan aluemenetyksistä. Niistä on kuitenkin nyt jo yli 70 vuotta kulunut, eikä niillä saisi olla enää poliittista merkitystä. Erikoinen valinta, arvioi Vanhanen.
Euroopassa Trumpin odotettiin puheessaan linjaavan sitä, miten hän suhtautuu maanosaan ja puolustusyhteistyöhön.
Puheensa aikana hän otti Euroopan esiin useasti ja niin, että Yhdysvallat jakaa Euroopan arvot ja sivistyspohjan. Uskonto, erityisesti katolinen kristinusko ja sen merkitys Puolalle, korostui.
Trump kuitenkin totesi, että yhteisiä eurooppalaisia ja amerikkalaisia arvoja pitää puolustaa.
–Terroristit olivat puheen pääuhka ja vihollinen, sanoo Vanhanen
Vanhanen pani merkille, että Trump puhui laajasti "Euroopasta", ei esimerkiksi Euroopan unionista. Trump kuitenkin puhui sananvapauden ja demokratian arvojen puolustamisesta ja vaati vahvaa Eurooppaa.
–Puheessa ei oikein käsitelty Euroopan unionia juurikaan. Olisin odottanut sitä, koska kaikki tietävät, että Puolalle EU-suhde on hankala. Tässä olisi ollut hyvä paikka USA:lle korostaa, että heille on tärkeää, että on olemassa toimintakykyinen ja vahva Euroopan unioni, Vanhanen arvioi.
Puheessan Trump myös toisti, että eurooppalaisten Nato-jäsenmaiden täytyy satsata itse enemmän puolustukseen, mutta nosti esiin Naton turvatakuun.
–Haluan nostaa esiin, että Yhdysvallat on osoittanut, ei pelkin sanoin vaan teoin, että me seisomme artikla 5:n, yhteisen puolustussitoumuksen, takana. Sanat ovat helppoja, mutta teot ratkaisevat. Te tiedätte tämän, kaikki sen tietävät, että Euroopan täytyy tehdä enemmän, ilmoitti Trump.
Samaa viestiä on Trump sanonut myös aiemmin, huomauttaa Vanhanen.
Puolan Trump nosti esiin hyvänä esimerkkinä maasta, joka on panostanut omaan puolustukseen. Puola on yksi niistä eurooppalaisista Nato-valtioista, jotka täyttävät Nato-jäsenmaalta vaaditun puolustusmäärärahasumman.
Jäsenmaiden pitäisi käyttää puolustusbudjettiinsa kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan.
Vanhanen arvioi, että Puolan puolustuspolitiikka on ollut osasyynä sille, että Trumpin Euroopan-matka alkoi juuri Puolasta eikä tutusta liittolaisesta kuten esimerkiksi Britanniasta.
Donald Trumpin on määrä tavata Hampurissa perjantaina alkavassa G20-kokouksessa Venäjän presidentti Vladimir Putin. Venäjän Trump mainitsi puheessaan ja vaati, että maa lopettaisi toimet, jotka epävakauttavat Ukrainaa.
Vanhanen kuitenkin huomauttaa, että Venäjää käsiteltiin ennen kaikkea historian kautta.
–Hän ei esittänyt voimakkaita vaatimuksia Venäjän suuntaan. Hän olisi voinut lyödä nyrkkiä pöytään. Se voi olla hyvä enne, että ei luoda teatteria huomisesta tapaamisesta, Vanhanen sanoo.
Hänen mukaansa se voi tarkoittaa, että huomista Trumpin ja Putinin tapaamista G20-kokouksessa on valmisteltu huolellisesti, ja ettei tapaamiselle luoda ylimääräistä painetta.
–G20-kokouksessa ylivoimaisesti tärkeimmäksi aiheeksi nousee suhtautuminen Pohjois-Koreaan, arvioi Vanhanen.
Markku Uhari
