Syyttäjät vaativat marja-alan yhtiö Kiantaman toimitusjohtajalle ehdotonta vankeusrangaistusta törkeästä ihmiskaupasta. Laaja ihmiskauppaoikeudenkäynti alkoi tiistaina Lapin käräjäoikeudessa valmisteluistunnolla.
Toimitusjohtaja Vernu Vasuntaa syytetään 62 törkeästä ihmiskaupasta vuonna 2022. Hänelle vaaditaan vähintään 3–4 vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta. Syytteessä on myös thaimaalaisnainen, joka hankki Kiantamalle poimijoita. Hänelle vaaditaan samaa rangaistusta.
Syyttäjien mukaan Vasunta käytti yhdessä naisen kanssa hyväkseen thaimaalaisten marjanpoimijoiden riippuvaista asemaa ja pakotti nämä poimimaan luonnonmarjoja ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa. Syyttäjien mukaan marjanpoimijat olivat velkavankeudessa ja heiltä perittiin ylimääräisiä kustannuksia.
Haastehakemuksen mukaan marjanpoimijoita erehdytettiin myös marjojen punnitsemisessa käyttämällä virheellistä vaakaa.
Marjanpoimijat saapuivat Suomeen kolmella eri lennolla heinäkuussa 2022. Lentokentältä heidät kuljetettiin linja-autoilla yli kymmenelle eri leirille eri puolilla Suomea.
– Leirin johtajat/leirin henkilökunta ovat keränneet asianomistajien passit ja paluulentoliput pois pian leirille saapumisen jälkeen, kirjoitetaan haastehakemuksessa.
Syyttäjien mukaan marjanpoimijat eivät pystyneet poistumaan Suomesta ennen poimintakauden päättymistä, sillä he olisivat muuten joutuneet maksamaan paluulipun muutoksesta aiheutuvat kustannukset sekä jäljellä olleen, esimerkiksi matkajärjestelyistä aiheutuneen velan.
– Asianomistajat ovat olleet haavoittuvassa asemassa, koska he ovat olleet ulkomaalaisia ja he eivät ole osanneet suomen kieltä. Heillä ei ole ollut paikallistuntemusta, tietoa oikeuksistaan eikä sosiaalisia verkostoja Suomessa. Heillä on ollut Suomeen tullessaan vain vähäinen määrä käyttövaroja, haastehakemuksessa sanotaan.
Syyttäjä vaatii, että syytettynä oleva kaksikko tulee määrätä menettämään valtiolle rikoshyötynä yli 230 000 euroa siltä osin, kun sitä ei tuomita vahingonkorvaukseksi uhreille. Lisäksi Kiantamalle vaaditaan vähintään 100 000 euron yhteisösakkoa ja Vasunnalle vähintään neljän vuoden liiketoimintakieltoa.
Vasunta on aiemmin kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.
Poimijoiden liikkeitä seurattiin gps:llä
Haastehakemuksen mukaan marjanpoimijat joutuivat työskentelemään aamuvarhaisesta iltamyöhään. Marjanpoimijoiden liikkeitä seurattiin heidän autoissaan olevilla gps-paikantimilla, eikä heille lupauksista huolimatta annettu mitään opastusta marjametsien löytämiseksi, syyttäjät sanovat.
Suomessa Kiantama peri marjanpoimijoilta päivittäisiä kuluja ruoasta, autojen vuokrasta ja majoituksesta. Syyttäjien mukaan marjanpoimijat joutuivat myös ostamaan pakollisia varusteita, kuten hyttyspäähineen ja lapion. Lisäksi poimijat joutuivat maksamaan itse esimerkiksi autojen polttoainekustannukset.
Syyttäjien mukaan marjanpoimijoiden asumisolosuhteet olivat huonot suurimmalla osalla leireistä, joihin heidät majoitettiin. Majoitustilat olivat ahtaat, eikä esimerkiksi wc-tiloja ollut riittävästi. Lisäksi poimijoille tarjottiin syyttäjien mukaan huonolaatuista ruokaa.
– Poimijoille on tarjottu ruoaksi muun muassa lohenpäistä tehtyä keittoa. Valtaosa Suomeen tuotetusta lohenpäistä menee eläinruokatehtaiden raaka-aineiksi. Kalanpäitä on laskettu yksi kappale/poimija ateriaa kohden, kirjoitetaan syyttäjien haastehakemuksessa.
Syyttäjien mukaan poimijat joutuivat hakemaan päivän ruoan leirin kokilta ennen marjametsään lähtemistä. Ruoka oli usein tehty aamulla tai edellisenä päivänä ja säilötty suuriin ämpäreihin, minkä jälkeen se ehti jäähtyä ja hyytelöityä päivän aikana metsässä. Syyttäjien mukana poimijoille ei jaettu tarvikkeita ruoan lämmittämiseksi ja heitä oli kielletty tekemästä avotulta.
Ala-arvoisesta ruoasta marjanpoimijat joutuivat haastehakemuksen mukaan maksamaan kahdeksan euroa päivässä. Koko poimintakauden aikana ruoasta perittiin 500–600 euroa poimijaa kohden.
Velkoja jo ennen Suomeen saapumista
Syyttäjien mukaan Kiantama värväsi marjanpoimijoita Thaimaasta yhteistyössä thaimaalaisnaisen kanssa. Poimijoille järjestettiin Thaimaassa koulutustilaisuus, jossa heille kerrottiin marjanpoiminnasta. Koulutustilaisuuden yhteydessä marjanpoimijat allekirjoittivat syyttäjien mukaan sopimuksia, joissa heidät sitoutettiin marjanpoimintaan, velkasuhteisiin ja toistensa lainojen takaajiksi.
Kiantama ei solminut työsopimuksia thaipoimijoiden kanssa. Marjanpoiminta perustui jokaisenoikeuteen eli siihen, että marjoja ja sieniä saa Suomessa poimia metsästä ilman erillistä lupaa.
Kiantama rahoitti syyttäjien mukaan thaipoimijoiden matkat suurimmilta osin. Velka perittiin myöhemmin heidän marjatililtään.
Ennen Suomeen matkustamista poimijat joutuivat maksamaan matkajärjestelyistä itse lähes 300 euroa, mitä varten ainakin osa marjanpoimijoista joutui syyttäjien mukaan ottamaan lainaa joko sukulaisilta, pankista tai Vasunnan thaimaalaiselta liikekumppanilta. Lisäksi Thaimaan työministeriö vaati Suomeen tulevilta marjanpoimijoilta lahjusrahaa, joka syyttäjien mukaan veloitettiin marjanpoimijoilta heidän siitä tietämättä.
– Näin ollen asianomistajille on muodostunut jo ennen Suomeen tuloa velkasuhde vastaajien yhtiöihin, sanotaan haastehakemuksessa.
Syyttäjien mukaan marjanpoimijat olivat tulotasoonsa nähden merkittävästi velkaantuneita jo ennen Suomeen saapumista. Osalla uhreista lopputili oli haastehakemuksen mukaan miinuksella poimintakauden päättyessä.
Haastehakemuksen mukaan uhrit ovat Thaimaassa olleet matala- tai keskituloisia ja suurimmalla osalla heistä on vain peruskoulutason koulutus. He tulivat Suomeen ansaitakseen marjanpoiminnalla, mutta sen sijaan he haastehakemuksen mukaan päätyivät poimimaan marjoja, jotta saisivat maksettua matka- ja järjestelykuluihin ottamastaan lainasta syntynyttä velkaa.
Jutussa uhrin asemassa olevat 62 ihmistä edustavat vain osaa Kiantaman thaimaalaisista poimijoista vuonna 2022. Yritykselle myönnettiin silloin 500 poimijan kiintiö, joista 481 lopulta saapui Suomeen.
Toista marjapomoa epäillään lahjonnasta
Keskusrikospoliisin (KRP) esitutkintapöytäkirjan mukaan Kiantaman ihmiskauppatutkinta liittyy kiinteästi toiseen suureen marja-alan yritykseen Polarica Marjanhankintaan, jossa myös epäillään tehdyn ihmiskaupparikoksia. Polarican entinen toimitusjohtaja Jukka Kristo sai alkuvuodesta syytteet 77 törkeästä ihmiskaupasta. Myös tässä jutussa kanssasyytettynä on Kiantama-jutussa syytetty thaimaalaisnainen.
Syytteiden käsittelyn on määrä alkaa käräjäoikeudessa elokuussa. Myös Kristo on kiistänyt rikosepäilyt.
Tiistaina julki tulleesta Kiantama-jutun esitutkintapöytäkirjasta selviää, että Kristoa epäillään myös työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen lahjonnasta. Rikosepäily on aiemmin ollut julkisuudessa hallitusneuvos Olli Soraisen osalta, mutta lahjuksen antajaksi epäilty henkilö ei ole ollut tiedossa.
Keskusrikospoliisi (KRP) sai lahjusjutun esitutkinnan valmiiksi ja siirsi asian syyttäjän harkittavaksi viime vuoden lopulla. Soraista on epäilty törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Toista henkilöä eli Kristoa on epäilty törkeästä lahjuksen antamisesta.
KRP on aiemmin kertonut epäilevänsä, että lahjuksen avulla on helpotettu marjanpoimintayrittämisen viranomaisprosesseja. Tiistaina julki tulleen aineiston mukaan Soraisen ja Kriston tutkinta on keskittynyt ulkomaisten marjanpoimijoiden kiintiöiden määräytymiseen ja niiden perusteisiin.
Soraisella on ollut keskeinen rooli työperäisen hyväksikäytön torjunnassa työ- ja elinkeinoministeriössä. Hän on ollut vastuuvirkamiehenä esimerkiksi niin sanotussa marjalaissa ja osallistunut keskeisesti prosessiin, jossa päätetään, kuinka paljon ulkomaisia marjanpoimijoita Suomeen vuosittain tulee. TEM pidätti Soraisen virastaan toissa vuoden marraskuussa.
Sorainen on kiistänyt häneen kohdistuvat rikosepäilyt. Samoin on tehnyt lahjuksen antamisesta epäilty eli Kristo.