Suomalaista mäkihyppyä on parjattu lähes 15 vuotta.
Sunnuntaina Slovenian Planicassa päättynyt miesten maailmancupin kausi ei aiheuttanut vielä hurraa-huutoja, mutta oli tasonnosto edelliseen ja selkeä tasonnosto muutaman vuoden takaisiin verrattuna.
Suomen ykköskotkaksi noussut Niko Kytösaho venyi maailmancupissa 30:nneksi. Edellisen kerran suomalaishyppääjä oli kauden lopussa 30 parhaan joukossa 2019, kun Antti Aalto päätti toistaiseksi parhaan kautensa kokonaiscupin 25. sijaan.
Kytösahon ja Aallon lisäksi tällä kaudella maailmancupin pisteille pääsivät Eetu Nousiainen ja Kasperi Valto. Myös viime kaudella neljä suomalaista pääsi pisteille, kun nuorista Valton paikalla kilpailujen toisella kierroksella nähtiin Vilho Palosaari.
Ennen kautta 2022–23 neljä suomalaishyppääjää pääsi maailmancupin pisteille edellisen kerran 2018–19. Enemmän kuin neljä suomalaista pääsi pisteille viimeksi kaudella 2014–15, jolloin peräti seitsemän suomalaista kirjautti maailmancupin pisteitä.
Tuon jälkeen monttu syveni, mutta parina viime kautena pohjalle on paistanut aurinko.
– Pieni askel parempaan suuntaan, päävalmentaja Lauri Hakola kiteytti STT:lle puhelimitse.
– Varsinkin siihen nähden, ettei alkukautta päästy tekemään lainkaan suunnitelmien mukaan.
Hän viittasi siihen, että Suomen hiihtoliiton huonon taloustilanteen takia esimerkiksi leireistä piti karsia.
– Mietitytti, mitä kaudesta tulee, mutta lopputulos oli hennon positiivinen.
Kytösaho tarjosi kohokohdat
Hiihtoliitto palkkasi vuonna 2022 mäkihypyn ja yhdistetyn lajijohtajaksi Itävallan, Norjan ja Suomen mäkihyppymaajoukkueita takavuosina luotsanneen Mika Kojonkosken. Hän on rakentanut kotimaista valmennuslinjaa, jota mäkimaajoukkueessa toteutetaan nyt Hakolan johdolla.
Hakola valmensi Suomea jo 2018–2020. Sen jälkeen Janne Väätäinen luotsasi suomalaisia kolme kautta.
Väläyksiä paremmasta on nähty vuosien saatossa, mutta vasta Väätäisen jakson loppuvaiheessa ja Hakolan paluukaudella taso on leventynyt.
Palosaaren nuorten maailmanmestaruus 2023 ja Valton ennakkoluulottomat esitykset maailmancupissa 2023–24 kertovat myös nuorten esiinmarssista.
Kokeneemmista Kytösaho vakiinnutti paikkansa säännöllisenä maailmancupin pisteiden kerääjänä. Kauden kruununa hän ylsi seitsemänneksi lentomäen MM-kilpailuissa Kulmissa. Sijoitus on suomalaisille paras sitten vuoden 2008 lentomäen MM-kilpailujen.
Maailmancupissa hän oli seitsemäs Holmenkollenilla ja yhdeksäs Willingenissä.
– Nikon suoritukset lentomäen MM-kilpailuissa ja muutamissa maailmancupin kilpailuissa olivat kauden kohokohtia, päävalmentaja Hakola sanoi.
Muutkin väläyttelivät. Aalto johti Willingenissä ensimmäisen kierroksen jälkeen ja putosi kauden parhaaseen sijoitukseensa 14:nneksi.
Valto säväytti Rukalla maailmancupin ensimmäisen kierroksen 9. sijalla ja oli lopulta 24:s. Ensimmäistä kauttaan maajoukkueeseen kuuluneelle 20-vuotiaalle hyppääjälle kausi oli pitkälti vielä oppirahojen makselua.
– Kasperi keräsi kokemusta. Hän hyppäsi välillä karsinnoissa ja harjoituksissa hyppyjä, jotka olivat kymmenen parhaan joukossa, Hakola nosti esiin.
Joukkueena Suomi onnistui Salpausselällä ja otti kuudennen sijan.
Turnausväsymys ja paha loukkaantuminen
Syksyllä 2022 Väätäinen toivoi, että maailmancupin finaalissa Planicassa hyppäisi 2–3 suomalaista. Tavoite ei toteutunut.
Vuotta myöhemmin Hakola toivoi samaa. Tavoite toteutui puoliksi. Kytösaho ansaitsi paikkansa maailmancupin 29. sijalla. Aalto (40:s) pääsi mukaan poisjääntien takia.
Kytösaho venytti sunnuntaina 213 ja 199,5 metriä ja sijoittui päätöskilpailussa 26:nneksi. Aalto hyppäsi 193 ja 186,5 metriä ja oli 28:s.
– Kaksi suomalaismiestä finaalissa. Ei ole ollut hetkeen, mutta odotin Planicassa vielä parempaa. Vähän vaisu maku jäi päätöskilpailuista. Turnausväsymystä oli, ja sitten Eetulle sattui vielä haaveri, Hakola sanoi.
Nousiaisen kausi päättyi torstaina pahaan polvivammaan.
Itävallan Daniel Huber voitti finaalin. Hän venytti ainoana hyppääjänä molemmilla kierroksilla yli 240 metriä, kun ensimmäisen 247 metrin hirmuhypyn jatkoksi toisella syntyi vielä lukemat 242,5.
Huberin voitto oli ylivoimainen. Slovenian Domen Prevc jäi toiseksi 43,4 pisteen erolla. Puolan Aleksander Zniszczol oli kolmas ja maailmancupin voittanut Itävallan Stefan Kraft neljäs. Slovenian Peter Prevc päätti menestyksekkään uransa ja oli kuudes.