Erilaisilla bio- ja geenitekniikan ratkaisuilla on mahdollista kehittää niin ruoantuotantoa, lääkkeitä kuin materiaalien valmistusta. Ala kehittyy niin kovaa vauhtia, että päättäjillä ja kuluttajilla on vaikea pysyä mukana.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on teettänyt raportin geenitekniikasta ja järjesti tiistaina siitä myös seminaarin.
–Geenitekniikalla opittu tekemään organismeja, joita luonnonvalinta ei ole tehnyt. Näillä ratkaisuilla voidaan luoda paljon hyvää, mutta samalla on mietittävä, onko niille asetettava rajoja. Väärissä käsissä tekniikat voisivat olla tuhoisia, pohti valiokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.).
Geeni- ja biotekniikan mahdollisuuksiin voivat kuulua esimerkiksi paremmat syöpä-, malaria- ja HIV-lääkkeet, tuholaisille omasta takaa vastustuskykyiset ja tuottoisat ruokakasvit ja ilman eläimiä valmistuvat proteiinituotteet. Ratkaisut voisivat helpottaa maailman ruokapulaa.
Raportin mukaan esimerkiksi ilman lehmiä ja kanoja valmistuvat muna- matoproteiinit voivat olla tuotannossa jopa lähivuosina. Lisäksi Suomessakin myydään jo quornia, joka on proteiinipitoista mikrobimassaa.
Geeni- ja biotekniikat voisivat auttaa myös maailman muoviongelmien ratkaisuissa.
–Laboratoriossa tuotetusta silkkiproteiinista voitaisiin saada öljyperäisen muovin korvaava tuote. Biologiasta pitäisi saada enemmän sijaa myös insinööritieteissä. Teollisuuden ja maatalouden jätteistä voitaisiin saada ravintoa mikrobeille, jotka tuottaisivat uusia materiaaleja, professori Markus Linder Aalto-yliopistosta pohti seminaarissa.
Mielikuvat ovat kehnoja
Erityisesti geenieditointiin liittyy monia huolia niin eettisyyden ja turvallisuuden kannalta. Voivatko geenieditoidut tuotteet aiheuttaa esimerkiksi allergioita tai muita haittoja ja missä menee muokkauksen raja?
Entä saako yhden geenin muokkaamisella luoda vakavalle virukselle vastustuskykyisen sian vai onko se epäeettisempää kuin vähärasvaisen sian jalostus?
Huolet ovat olleet niin voimakkaita, että esimerkiksi kehitysmaiden ihmisten pelastamiseksi suunnitellun "kultaisen riisin" ottaminen tehokkaasti käyttöön on ollut vaikeata. A-vitamiinipitoinen kultainen riisi voisi pelastaa paljon ihmisiä ennenaikaiselta kuolemalta ja sokeutumiselta.
Päättäjien ja kuluttajien on ollut vaikeata pysyä kehityksen perässä, koska geenitekniikkaan liittyy monia eri osa-alueita ja kehitys kulkee koko ajan eteenpäin. Keskustelu aiheesta on usein myös tunnepitoista.
–Keskustelua tulisi käydä tieteen perusteella, ei tunteen. Kasveja on jalostettu niin kauan kuin on ollut maanviljelystä, sanoi VTT:n tutkimuskoordinaattori Anneli Ritala seminaarissa.
Lakien olisi pysyttävä perässä
Geeni- ja bioteknisten ratkaisujen kehittely vaatii aikaa ja rahaa. Satsausten tekemisen kannalta alan yritysten ja yhteiskuntien tulisi olla varmoja, että kehitettyjä innovaatioita saa ja voi aikanaan myydä sekä käyttää.
Tätä varten tarvitaan päivitystä lainsäädäntöön ja muihin sääntöihin. Esimerkiksi geenien patentit voivat olla mutkikkaita ratkaista.
–Loppujen lopuksi kuluttajat ja yleinen mielipide ratkaisevat. Nyt olisi keskusteltava siitä, mihin geenitekniikalla tähdätään ja mitä siltä halutaan? Vuoteen 2030 mennessä on mahdollista luoda geenieditoituja kotieläimiä, sanoi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Johanna Vilkki .
Jos geeni- ja biotekniikat sallitaan laajalti, niihin liittyy myös bisnesmahdollisuuksia. Suomella olisi korkeasti koulutettuna maana mahdollista olla kehityksen kärjessä, mikäli alan tutkimukseen satsataan ja lainsäädäntö ratkaisut sallisi. Raportissa esitetään lisäksi, että alojen ymmärtämisen tulisi olla vahvasti osa jo peruskoulun opetussuunnitelmaa.
Ossi Rajala