Istuin myöhään illalla tietokoneen ääressä ja menin iltapäivälehden sivulle mielenkiintoisen otsikon perässä. Samassa alkoi kuulua hirveä jyrinä ja riensin sulkemaan selaimen. Mahtoiko koko talo herätä? Laiton äänen nollille ja menin uudestaan katsomaan, mitä ihmettä tapahtui. No, siellähän vain lähti pyörimään mainosvideo täydellä volyymilla.
En varmasti ole ainoa kuluttaja, jota mainosten pakkosyöttö ärsyttää. Erityinen ongelma siitä on tullut verkossa, jossa moni muukin ihmisten yksityisyyttä ja päätösvaltaa halventava toiminta on saanut käsittämättömät mittasuhteet. Kuluttajat suojautuvat virusskannereilla, palomuureilla ja mainoksia blokkaavilla selaimen lisäosilla.
Maailmanlaajuisesti toimivan verkkoyhtiö Accenturen selvityksen mukaan kuluttajat ovat entistä valmiimpia jopa maksamaan mainosten esto-ohjelmista eli adblockereista. Markkinointi & Mainonta -lehden lainaaman tutkimuksen mukaan neljä kymmenestä kuluttajasta maksaisi päästäkseen eroon häiritsevästä mainonnasta.
Tutkimuksesta selviää myös, että kuluttajille ovat tuttuja ohjelmat, joilla tunkeilevia mainoksia voidaan torjua. Varsinaiselle 18-35 -vuotiaiden nettisukupolvelle mainosten estäminen on luonnollinen asia. He ovat tottuneet itse päättämään, mitä netistä haluavat koneelleen ladata.
Niinhän sen pitäisi ollakin. Valitettavasti vain kovapäisimmän konsultit eivät halua antaa kuluttajille päätösvaltaa tässä itsestään selvässä asiassa. Mieluummin he käyttävät energiansa kehittääkseen sovellutuksia, joilla yritetään torjua esto-ohjelmia.
Toinen suosiotaan kasvattava markkinoijien vastaveto on rajoittaa sivustojen toimintaa, jos vierailijan selaimessa havaitaan mainosten esto.
Accenturen viestintä- ja mediateknologialiiketoiminta-alueen johtavan konsultin Jussi Järvisen mukaan kuluttajat haluavat torjua mainoksia, koska kokevat niiden olevan huonosti kohdennettuja.
Järvinen parantaisi mainonnan laatua tekemällä niistä vähemmän häiritseviä. Syytä olisikin, sillä mainostajat ajattelevat juuri päinvastoin. He yrittävät nimenomaan sijoittaa mainoksensa niin, että niihin on pakko kiinnittää huomiota. Bannerit hyppäävät eteen peittämään sivua eikä uutisklippi avaudu, ennen kuin on katsonut pakollisen mainosvideon.
Kun pakottamisen tie on käyty loppuun, tunnetut kansainväliset uutissivustot, mm. Financial Times, Time, BuzzFeed, Reuters ja Forbes yrittävät edetä sovittelun tietä kamppailussa adblockereita vastaan, sillä ilman verkon mainostuloja niiden toiminta ei ole mahdollista.
Sivustot ovat jo yrittäneet rajoittaa sisältöä adblockereita käyttäviltä vierailijoilta, mutta heikolla menestyksellä. Helpompaa kuin saada kuluttajat hyväksymään mainosten pakkosyöttö, on yrittää löytää kompromissi, jolla heidät saataisiin sietämään niitä.
Itse en käytä mainosten estoa, ja selaimessani ovat päällä myös flash ja java, koska haluan nähdä nettisivut sellaisina kuin ne oikeasti ovat. On selvää, että ilman mainontaa ei nykyaikainen markkinatalous voi pyöriä, mutta jonkinlainen hyvien tapojen palautus olisi tälläkin alalla paikallaan.
Heikko tuote ei mene kaupaksi kuluttajia aliarvioivalla hyökkäävällä markkinoinnilla. Netinkäyttäjiä häiritsevä häikäilemätön klikkausten keräily ei välttämättä johda myynnin kasvuun, vaan suuttuneiden kuluttajien tuoteboikottiin.
PAULI JOKINEN