Huhtikuun 2027 eduskuntavaalien lähestymisen huomaa joidenkin poliitikkojen ulostuloista.
Aseita kilpailevien puolueiden lyömiseen etsitään kuumeisesti, joskus jopa suorastaan epätoivoisesti. Tästä saatiin esimerkki, kun keskustalainen kansanedustaja Mikko Savola valjasti Suomenmaa-lehdessä 31.7. afrikkalaisen sikaruton leviämisen Suomeen oman oppositiopolitiikkansa välineeksi hallitusta vastaan.
Ilkka-Pohjalainen julkaisi 5.8. Savolan mielipidekirjoituksen ”Afrikkalainen sikarutto vaatii välittömiä toimia”, jossa hän jatkoi samalla linjalla. Savola luetteli erilaisia toimenpiteitä tautia vastaan, ja vaati Petteri Orpon (kok.) hallitusta toteuttamaan niitä.
Savolan hyökkäys nykyhallitusta vastaan asettuu kummalliseen valoon, kun muistelee hetken, mikä taho on ollut menneinä vuosina valtakunnallisesti päävastuussa sikaruton leviämistä ehkäisevistä päätöksistä ja toimista.
Keskustapuolueella on ollut maa- ja metsätalousasioista vastaavan ministerin salkku vuosina 2015–23, niin Sanna Marinin (sd.), Antti Rinteen (sd.) kuin Juha Sipilän (kesk.) hallituksissa.
Ilmeisesti keskustalaiset ministerit eivät ole ottaneet afrikkalaista sikaruttoa vuosien varrella vakavasti, sillä muutoinhan Savolan vastikään ehdottamat keinot olisi otettu jo ajat sitten käyttöön.
Huomionarvoista on, että maa- ja metsätalousministeriön työryhmä esitti jo vuonna 2015 villisikakannan puolittamista.
Keskustalla oli vuosikausia hallitusvastuussa aikaa hoitaa asia kuntoon, mutta kyvyt tai halut eivät tähän riittäneet.
Nykyinen Orpo-Purran hallitus sen sijaan on tehostanut afrikkalaisen sikaruton torjuntaa muun muassa viime vuoden lopulla päätetyn merkittävän lisämäärärahan voimin.
Rahoitusta kohdistettiin muun muassa sikatilojen tautisuojauksen parantamiseen, Ruokaviraston torjuntatoimien valmiuksien vahvistamiseen, Riistakeskuksen tietojärjestelmien kehittämiseen ja Luonnonvarakeskuksen villisikakannan seurantaan liittyvään tutkimushankkeeseen.
Lisärahoitus täydensi eduskunnan jo aiemmin myöntämää kertaluonteista rahoitusta villisikakannan hallintaan ja tautiriskin pienentämiseen.
Rahoituspäätösten lisäksi hallitus helpotti keväällä 2024 villisian metsästystä tärkeällä lainmuutoksella. Yöammuntaa varten tarkoitettuja elektronisia tähtäyslaitteita sekä keinotekoista valonlähdettä on saanut siitä lähtien käyttää villisian metsästyksessä ilman poikkeuslupaa.
Oppositiosta on helppo huudella.
Keskustalaisen kitinän voisi ottaa vakavammin, jos puolue olisi omalla vahtivuorollaan tehnyt kaikkensa afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi.
Sitä se ei kuitenkaan tehnyt, vaan jätti ongelman seuraavan hallituksen hoidettavaksi.