Macron kertoi te­le­vi­sio­pu­hees­saan jat­ka­van­sa pre­si­dent­ti­nä kau­ten­sa loppuun – syytti pu­hees­saan "ää­ri­lai­to­ja" hal­li­tuk­sen kaa­tu­mi­ses­ta

Ranskan väistyvä pääministeri Michel Barnier saapui aamupäivällä Elysee-palatsiin tapaamaan presidentti Emmanuel Macronia. LEHTIKUVA/AFP
Ranskan väistyvä pääministeri Michel Barnier saapui aamupäivällä Elysee-palatsiin tapaamaan presidentti Emmanuel Macronia. LEHTIKUVA/AFP

Ranskan presidentti Emmanuel Macron aikoo jatkaa presidenttinä kautensa loppuun. Macron kertoi asiasta torstai-iltana televisioidussa puheessaan. Macronin presidenttikautta on jäljellä vielä reilut kaksi vuotta.

Lisäksi hän ilmoitti nimeävänsä uuden pääministerin lähipäivinä.

Ranskan presidentinkanslia vahvisti torstaina maan pääministeri Michel Barnierin jättäneen hallituksensa eroanomuksen. Presidentinkanslia kertoi Barnierin hallituksen jatkavan toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on muodostettu.

Väistyvä pääministeri tapasi tänään presidentti Macronin Elysee-palatsissa.

Maan perustuslaki velvoittaa Barnierin hallituksen eroamaan, koska se hävisi eilen parlamentin luottamusäänestyksen. Ranskan hallitus kaatuu nyt epäluottamuslauseeseen ensimmäistä kertaa sitten 1960-luvun alun.

Hallitus ajautui kriisiin sen jälkeen, kun Barnier oli maanantaina vienyt väkisin läpi hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset ilman äänestystä. Macronin on nyt nimitettävä Barnierille seuraaja, kun presidenttikautta on jäljellä vielä reilut kaksi vuotta.

Mahdollisina vaihtoehtoina on pidetty esimerkiksi puolustusministeri Sebastien Lecornuta, Macronin liittolaista Francois Bayrouta tai entistä pää- ja sisäministeriä Bernard Cazeneuvea.

AFP:n lähteen mukaan Bayrou lounasti presidentin kanssa tänään Elysee-palatsissa. Macronin oli määrä tavata ennen illan puhettaan myös maan parlamentin alahuoneen eli kansalliskokouksen puhemies Yael Braun-Pivet sekä senaatin puhemies Gerard Larcher.

Macron syytti puheessaan "äärilaitoja"

Televisiopuheessaan Macron syytti "äärilaitoja" eli vasemmistoa ja laitaoikeistoa tasavallan vastaisen rintaman muodostamisesta. Vasemmisto ja laitaoikeisto äänestivät molemmat hallituksen luottamusta vastaan.

– Tiedän hyvin, että jotkut haluavat syyttää minua tästä tilanteesta. Onhan se paljon mukavampaa, hän lisäsi.

Ranskan poliittisessa lähihistoriassa on nähty aiemmin, kuinka perinteiset vasemmisto- ja oikeistopuolueet ovat muodostaneet tasavaltalaisen rintaman laitaoikeistoa vastaan ja estäneet näin laitaoikeiston nousun valtaan.

Vasemmistopuolue vaatii Macronin eroa

Ranskan vasemmisto ja laitaoikeiston Kansallinen liittouma (RN) kertoivat ennen keskiviikon äänestystä kannattavansa epäluottamuslausetta.

Epäluottamuksen puolesta äänesti 331 parlamentin jäsentä. Yhteensä parlamentin alahuoneessa eli kansalliskokouksessa on 577 paikkaa.

Puhemies Braun-Pivet sanoi, että Barnierin tulisi nyt lähettää eroanomuksensa Macronille, ja julisti istunnon päättyneeksi.

Barnierin kausi pääministerinä jää äänestystuloksen myötä lyhyeksi. Macron nimitti hänet syyskuussa pääministeriksi toivoen nimityksestä ratkaisua Ranskan poliittiseen solmuun.

Vasemmistopuolue LFI vaatii presidentti Macronia eroamaan ja ennenaikaisia presidentinvaaleja järjestettäväksi.

– Vaadimme nyt Macronia lähtemään, sanoi puolueen parlamentaarisen ryhmittymän johtaja Mathilde Panot toimittajille.

Presidentti hajotti parlamentin kesällä

Presidentti Macron hajotti parlamentin kesäkuussa, koska hänen puolueensa kärsi tappion EU-vaaleissa.

Sitten maassa pidettiin vaalit, joiden jälkeen Ranska ajautui poliittiseen umpikujaan.

Vasemmistoliittouma voitti vaalit mutta ei saanut parlamenttiin enemmistöä. Macronin liittouma jäi toiseksi. RN tuli kolmanneksi ja on nyt parlamentin suurin yksittäinen puolue.

RN:n johtohahmo Marine Le Pen vaati syyskuussa, että Ranskassa on järjestettävä uudet vaalit jo ensi vuonna.

On kuitenkin epätodennäköistä, että Ranskassa järjestettäisiin pian uudet vaalit.

Politicon mukaan asia on käytännössä Ranskan presidentin Macronin päätettävissä. Hän ei myöskään voi vaatia uusia vaaleja heti, koska Ranskan perustuslain mukaan parlamenttia ei voida hajottaa uudelleen ennen kuin vähintään vuosi edellisestä hajottamisesta on kulunut.

Ilmoita asiavirheestä