Hanhikosken kylätalon eteisessä tuoksuu kahvi. Keittiössä häärivä Aino Koski tarjoaa kahvia Maa- ja kotitalousnaisten väelle sekä kyläseuran aktiiveille.
Kun sisälle tulee lapsia, toiset juoksevat ovelle vastaan. Onpa kiva nähdä! Samalla innolla toivotetaan tervetulleeksi myös aikuiset. Täällä ei tarvitse olla yksin.
Yksin ei puurreta myöskään ensi lauantain maatalousnäyttelyä kasaan. Kahden seuran aktiiviset jäsenet ovat järjestäneet jo kuukausien ajan näyttelyä kylän pesäpallokentälle.
– Siitä ei tehdä hienointa näyttelyä, jossa on esillä uusimmat koneet. Siitä tehdään maatalousnäyttely lapsille ja lasten ehdoilla, Jenni Koski kertoo.
Viime vuonna paikalle odotettiin viittäkymmentä, mutta näyttely ja kaunis sää houkuttelivat kentälle lähes viisisataa osallistujaa.
Lasten ohjelman suunnittelun on ottanut vastuulleen kyläseuran puheenjohtaja Tarja Latva-Käyrä. Tapahtumassa on erilaisia rasteja, joita lapset voivat suorittaa. Osa rasteista on samoja, osa uusia.
– Meillä oli viime vuonna esimerkiksi aasinhännän kiinnittämistä. Täällä tosin lapset laittavat silmät kiinni lehmälle korvamerkinnät paikoilleen, Latva-Käyrä paljastaa.
Lapsille on luvassa myös ratsastusta taluttajan kanssa sekä erilaisten koneiden ihastelua. Traktorit ja muut koneet tulevat kylältä, eikä niiden ole tarkoitus olla uusimpia vermeitä. Lapsille riittää, kun on ratti josta pitää kiinni ja päristellä.
Hanhikoskelle on kymmenen vuoden aikana muuttanut nuoria perheitä aallon lailla. Koulua kylällä ei ole enää vuosiin ollut, vaikka lapsia on melkein kuusikymmentä. Koululaiset kulkevat linja-autolla kuuden kilometrin päässä Topparlassa. Kyyditys on sujuvaa ja suuri ystäväpiiri on lapsille hyväksi.
Teksti Hannele Yli-Viitala
Lue koko juttu 3.6.2015 ilmestyneestä Eparista. Se jaetaan postilaatikkoihin, mutta löytyy myös verkosta näköislehtenä.