Heti aluksi, onnittelut MTK:n uudelle puheenjohtajalle! Pesti on erittäin vaativa tässä maatalouden pitkään jatkuneessa kannattavuuskriisissä. Ainakin ensimmäisissä kommenteissaan uusi puheenjohtaja Hemmilä on korostanut yhtenäisyyttä ja että viljelyä on voitava harjoittaa koko maassa kannattavasti. Näihin kannanottoihin on helppo yhtyä.
Uusi puheenjohtaja tulee Etelä-Suomesta. Sieltä päin on kuulunut toisenlaisia kannanottoja. Mm. Someron kriisikokouksen mainingeissa kuultiin puheita, että tukitaso pitäisi yhdenmukaistaa koko maassa. Viljanviljelyssä tukierot A–B- ja C-tukialueilla ovat häviävän pienet. Mutta kotieläintuotannossa pohjoisen tuen vaikutuksesta tukierot ovat isommat. Onkin lausuttu, että tukipolitiikalla on ajettu kotieläintuotanto C-alueelle.
Näitä lausuntoja jakelevat, eivät muista enää 141-tuen vakavien vaikeuksien aikoja. Tämä 141-tuki oli A–B-alueelle räätälöity tuki, nimenomaan kotieläintuotannolle. Investointiavustukset olivat erittäin runsaat A–B-alueella, C-alueilla "murusia" noihin verrattuna.
"MTK-Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki pitää 141-tuen jatkumista elintärkeänä. Myllymäen mukaan 141-tuki on erityisen tärkeä sika- ja siipikarjataloudelle." Jari Koskinen (kokoomus) oli Kataisen hallituksen maatalousministeri, kun 141-tuesta neuvoteltiin EU:n kanssa 2014. Petteri Orpo (kokoomus) oli Koskisen jälkeen maatalousministerinä 2015 ja kriisikokous oli silloin Seinäjoella. Siellä kokouksessa puhuin suuni puhtaaksi ja luovutin aineiston , laskelmat maatalouden kannattamattomuudesta Petteri Orpon käteen. No, mitäänhän se ei vaikuttanut. Sen jälkeen on väki vähentynyt huimasti kotieläintaloudessa.
Silloinen meppi Olli Rehn lausui seuraavaa: "Rehn uskoo, että Suomi olisi saanut paremman ja pitkäjänteisemmän neuvottelutuloksen nojaamalla artiklaan 141. Olisi ollut parempi, että Suomi olisi ajanut tätä eteläisen Suomen vakavien vaikeuksien tukea Suomen jäsenyyssopimuksen oikeusperustan eli artikla 141:n pohjalta." Näin ei kuitenkaan tehty kokoomuslaisten maatalousministerien johdolla. 141-tuki loppui 2020 ja se muuttui tuotantoon sidotuksi.
Ainakin A–B-alueelta kantautuvien puheitten perusteella siellä on "vakavia vaikeuksia". Miksi ei yhtenäisenä porukkana taistella 141-tuki takaisin Etelä-Suomeen? Etelästä tulevista kommenteista voi tehdä johtopäätöksen: Kun oma sauna on palanut, pitää naapurin saunakin polttaa.
Suomi ei ole enää pitkään aikaan ollut omavarainen naudan- eikä sianlihan tuotannossa. Siipikarjan osaltakin luku on 96 %. Mikäli C-alueitten kotieläintuet saadaan oman etujärjestön eripuraisuutta hyödyntäen vesitettyä, ovat seuraukset vakavat omavaraisuudelle. Tuotanto tulee romahtamaan tämän seurauksena. Lisäksi on muistettava, että C-alueen tuet tulevat puoliksi EU:n kassasta. Jos nämä saadaan sösittyä, kyllä EU-komissio kiittää!
Maatalouden taloustilanne on ollut jo pitkään erittäin tukala koko maassa. Toivottavasti uudella MTK:n puheenjohtajalla riittää puhtia ja ruutia saada järjestö yhtenäisenä taistelemaan kannattavuuden parantamiseksi. Vielä kerran, onnea ja menestystä vastuullisen tehtävän hoidossa Tero Hemmilä!
Taistelu jatkuu.....