Kertokaapa taas siitä koulusta, jossa oli 70 lasta luokassa, opettajaa kunnioitettiin eikä ollut käytöshäiriöitä. Koulun jälkeen kyykittiin naurismaalla tai puolukkametsässä ja lakkia nostettiin, kun rovasti käveli ohi.
Voisiko sen jo unohtaa. Suomalaiset koulut ovat Euroopan parhaita. Oppimistuloksissa ovat parempia vain superpänttääjien ja tiikerivanhempien Shangai, Hong Kong, Singapore, Japani ja Etelä-Korea.
Näissä maissa tulosta tehdään pitkillä päivillä ja vanhempien kustantamalla tukiopetuksella iltaisin koulun jälkeen. Todellakaan muuten ei ole levottomuuksia kouluissa. Simputusta, fyysistä kurinpitoa ja erottaminen kolmen kiellon jälkeen.
Suomalaislapset pääsevät koulusta hyvästi tunti tai kaksi lämpimän lounaan jälkeen ja siirtyvät vetelehtimään koristreeneihinsa tai Pokemon-jahtiin.
Puolihuolimattomasti ne onnistuvat silti saamaan huippupisteet oppimistuloksissa peruskoulussa, joka on sekä Euroopan paras että maailman helpoin.
Menestys vaikuttaa käsittämättömältä, koska kouluissa saa oikeasti tehdä mitä mieleen juolahtaa. Sähläykset, käsittämättömät selkkaukset ja draama kuitataan koulun sisällä pikkupuhuttelulla. Velvoitteita on todella vähän, riittää kun näyttää edes sinnepäin olevan oikealla asialla. Systeemi on lievästi sanoen lepsu.
Syynä ovat koululle kuuluvat sosiaalipoliittiset velvoitteet, joilla ei ole mitään tekemistä oppimisen kanssa, mutta jotka osin määräävät koulun toimintaa.
Ensimmäiset ei-uskonnolliset koulut perustettiin säilytyspaikoiksi, jotta tehdastyöstä vapautetut lapset eivät tekisi kaduilla pahojaan.
Koululaisia näkyy keskustassa päiväsaikaan vähän, koska nykyisessä peruskoulussa on jäljellä näitä alkuperäisen foucaultilaisen pakkolaitoksen piirteitä. Pahakaan rällästys tai sotkupekkailu ei oikeuta heittämään oppilasta ulos luokkahuoneesta, saatika koko koulurakennuksesta, ilman vastaanottavaa oleskelupaikkaa.
Pahin kyynikko voisi todeta, että koulua pidetään, jotta vanhukset saisivat käydä päiväkävelyillä rauhassa.
Sen lisäksi koulun järjestykseen vaikuttavat työmarkkinat.
Sotilaallisen kurin kouluista silloin vuonna nakki häipyi porukkaa. Eivät kaikki opi vaikka persuuksille lyödään.
Koulua tai kuria vieroksuvat menivät kotiapulaisiksi, rakennuksille, maatiloille, merilaivoille. Niitä töitä ei enää ole. Nyky-yhteiskunnassa ei ole mielekästä tekemistä, töitä, 12-vuotiaille koulupudokkaille.
Koulun on oltava sellainen, että kaikki pääsevät siitä läpi. Siihen pystyy vain porsaanreikiä täynnä oleva systeemi, jonka sisällä on tarpeeksi toleranssia erilaisille, eli kaikille, toiminnoille.
Suurpiirteisyys ja säännöttömyys saattaa olla se syy koulujemme menestykseen. Kaiken hälyn keskellä kouluissa näet tehdään ihmeellisiä, monipuolista lahjakkuutta vaativia, hienoja juttuja. Siellä opitaan elämään muiden kanssa ja maantietoa ja matematiikkaa.
Fiksuille kun sopii se, että on vapaus valita olemisen ja tekemisen tavat, etsiä häiritsemättä sitä omaa juttua. Kuri kuolettaa luovuuden eikä ylhäältä sanelu tyydytä etsivää mieltä.
Hyvää kouluvuoden alkua Pohjalaisen lukijoille perheineen.
HANNA PALOVUORI