Kansakunnan menestyksen kannalta keskeisten alojen kuten maa- ja metsätalous, kaivannaistoiminta ja näiden alojen tuotteiden jatkojalostus sekä energian tuotanto tapahtuvat suurelta osin pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa maakunnissa.
Alan liiketoimintaa ja tutkimus- ja kehitystoimintaa pyörittävät yritykset sijaitsevat suurelta osin pääkaupunkiseudulla. Näin alkutuotannon arvonmuodostuksen tuloksista vain pieni osa jää maakuntiin. Tulot kertyvät pääkaupunkiseudulle ja energiatuotannossa valitettavan paljon myös ulkomaisille toimijoille. Näin tapahtuu merkittävä tulonsiirto maakunnista pääkaupunkiseudulle.
Hallitus onkin aivan oikein lisäämässä verotulojen siirtoa pääkaupunkiseudulta maakuntiin. Esimerkkinä hyvinvointialueiden rahoitus, koulutuspaikkojen lisääminen maakunnissa, perusväylänpitoon tehty pysyvä tasokorotus sekä verohelpotukset tietyillä alueilla ja tietoliikenneyhteyksien parantaminen.
Hallitus on tehnyt merkittävän päätöksen nostaa tutkimus- ja kehityskulut neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Olemme näin siirtymässä maailmanlaajuisesti tutkimusrahoituksessa kärkiryhmään.
Osana vihreää siirtymää pääkaupunkiseudun rakentamista tulee vähentää ja laajentaa tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä tuotannollista eri maakunnissa. Maakunnissa rakentamisinvestointitarpeet ovat vähäisemmät ja voimavarat voidaan keskittää kehittämistoimintaan.
Digiaikana upeat puolityhjillään olevat pääkonttorit pääkaupungeissa ovat maailmalla jo mennyttä aikaa. Näin myös Suomessa. Osana vihreää siirtymää myös pääkonttoreita tulisi hajasijoittaa tuotannollisen toiminnan yhteyteen.
Seinäjoen, Vasaan ja Kokkolan alueiden koulutus- ja kehittämishankkeet ovat hyvä esimerkki onnistuneesta toiminnasta.
Yritystoiminta on kehittynyt nopeasti ja useilla yrityksillä tähtäin on suoraan maailman markkinoilla.
Pekka Neittaanmäki
Unesco-professori, digitaaliset palvelualustat
Jyväskylän yliopisto